FIGBC: Uusi kestävän alueen määritelmä ottaa kantaa ilmastohaasteisiin ja kiertotalouteen

Kiertotalous ja ilmastotavoitteet haastavat kestävän aluesuunnittelun. Tähän haasteeseen vastaa Green Building Council Finlandin päivitetty Kestävän alueen määritelmä. Uusi päivitys ottaa huomioon kiertotalouden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset aluesuunnittelulle.

Aluesuunnittelulla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Ilmastonmuutos haastaa aluesuunnittelua, suunnittelun ammattilaisia ja kaavoittajia yhä enemmän ilmiöillä, jotka ovat odottamattomia ja vaikeasti ennustettavia. Näihin ilmiöihin aluesuunnittelun pitää pystyä vastaamaan joustavuudella ja resilienteillä suunnitelmilla. Näitä haasteisiin vastaukseksi Green Building Council Finlandin (FIGBC) Kestävät alueet -toimikunta päivitti kestävän alueen määritelmän avuksi kaikille aluesuunnittelun ammattilaisille ja alan asiantuntijoille heidän työssään. Määritelmä koostuu taulukoista, johon kestävän rakentamisen teemat on ryhmitelty koottu sekä niiden selityksistä.

Kestävän alueen määritelmässä kuvataan, mitä pitää ottaa huomioon aluesuunnittelun eri suunnittelutasoilla, jotta kaavoitus ja aluesuunnittelu ohjaavat rakentamista kohti kestävää rakennettua ympäristöä. Määritelmän näkökulmat ovat ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. Määritelmä haastaa aluesuunnittelun huomioimaan muun muassa vähähiilisen rakentamisen, uusiutuvan energian, kestävän liikkumisen, kierto- ja jakamistalouden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja alueiden resilienssin.

Uudessa päivityksessä kestävää aluesuunnittelua kuvataan niin sanotun donitsimallin avulla. Donitsimalli kuvaa tavoitellun tilanteen, jossa kestävyyden kaikki osa-alueet ovat tasapainossa, asukkaiden elämä ympäristön kannalta kestävää, terveellistä sekä sosiaalisesti mielekästä ja alueiden talous on kestävällä pohjalla. Kuvassa 1 valkoinen kehä osoittaa tasapainoisen tilanteen, missä tarpeet on huomioitu mutta kestävän kehityksen kattoa ei ole ylitetty. Lisäksi kuvassa esitetään mustalla keinoja, joilla aluesuunnittelussa varmistetaan kestävällä kehällä pysyminen.

Kuva 1. Kestävän alueen määritelmä donitsimallilla kuvattuna, FIGBC 2020.

Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani, Helsingin kaupunki, toteaa, että kestävien alueiden ominaisuuksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan pohdintaa siitä, mikä on riittävä taso kunkin osatekijän osalta. Donitsimallin keskeinen ajatus on visualisoida ekologisen kantokyvyn rajat, joiden sisään myös alueellisessa suunnittelussa pitää tähdätä.

Ympäristönäkökulmasta määritelmään on lisätty painokkaammin uusiutuvan energian tuotannon tukeminen kaavoituksen kautta sekä kaksisuuntaisen energiaverkon mahdollistaminen. Biodiversiteetin varjeleminen ja urbaanin viherympäristön merkitys nousevat päivityksessä esiin. Teemojen tunnistamisen taustalla on niiden sosiaalinen merkitys sekä merkityksellisyys hiilinielujen kannalta.

Toimikunnan varapuheenjohtaja Hille Kaukonen, Skanska, näkee, että kestävä aluesuunnittelu edellyttää kaikkien aluekehitykseen liittyvien osapuolien yhteistyötä ja konkreettisia tekoja. Konkretiaan päästään, kun luodaan yhteiset tavoitteet ja omaksutaan parhaan tämänhetkisen tiedon pohjalta yhteinen näkemys keinoista.

Sosiaalisesta näkökulmasta nousevat esiin jaetut kulkuvälineet, esimerkiksi kaupunkipolkupyörät sekä ekosysteemipalveluiden tarpeellisuus ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle.

Taloudellisesta näkökulmasta määritelmän päivitys huomioi yhä enemmän alueellisten elinkaarikustannusten merkityksen sekä kiertotalousalueiden tukemisen. Kiertotalous vaatii tilavarauksia materiaalien varastointiin sekä uudenlaisia yritysalueita.

Toimikunnan varapuheenjohtaja Arto Ruotsalainen, AFRY, korostaa, että kestävän rakennetun ympäristön perustaa luodaan aluesuunnittelussa ja ratkaisuja ohjataan kaavoituksella, jonka eri tasoilla donitsimallia voidaan hyödyntää kestävyystavoitteiden määrittelyssä. Jotta aluesuunnittelun tavoitteista päästään tekoihin, tarvitaan yhteistyötä alueiden toteuttajien, ylläpitäjien ja käyttäjien kanssa. FIGBC:llä on merkittävä rooli tiedonjakajana, vuoropuhelun herättäjänä ja kestävän kehityksen edistäjänä.

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa. FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 170 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.

FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan tarkoitus on tuoda näkyväksi ja alalle käyttöön aluesuunnittelun keinot luoda hiilineutraalia ja resurssitehokasta rakennettua ympäristöä. Toimikunnassa toimii yli 30 kestävän aluesuunnittelun ammattilaista sekä kunta- että yksityiseltä sektorilta. Toimikunta myös tekee laaja-alaista yhteistyötä alan toimijoiden sekä ympäristöministeriön kanssa. Toimikunta tuottaa yhdessä kumppaneiden kanssa vuosittaisen Kestävän aluesuunnittelun seminaarin.

Toimikunnan tavoitteena on nostaa aluesuunnittelun kunniahimon tasoa, niin että kaikki uudet kaavat ja suunnitelmat mahdollistavat hiilineutraalin rakentamisen vuoteen 2030 mennessä sekä tuoda kestävän aluesuunnittelun työkalut kaikkien tietoisuuteen ja käyttöön.

Tutustu FIGBC:n kestävän alueen päivitettyyn määritelmään 2020:
Kestävän alueen määritelmä

Lisätietoja:
FIGBC
Jessica Karhu
puh. 040 675 889
jessica.karhu@figbc.fi

Green Building Council Finland

Palaa otsikoihin