Siirry sisältöön

Tuotannon ylijäämälämpö hyödyksi

Teollisesta tuotannosta vapautuu runsaasti lämpöä, jonka hyötykäyttöä on mahdollista lisätä jopa 4 terawattitunnilla vuodessa. Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen on kannattavaa, sillä se parantaa energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Teollisuudessa lämpöä on mahdollista saada talteen prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä sekä poistohöyryistä.

Hukkalämpö on haaste useille teollisuusaloille

Eniten tuotannon ylijäämälämpöä syntyy energiavaltaisilla teollisuudenaloilla kuten metsä-, elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuudessa. Myös lauhdevoimaloissa, öljynjalostuksessa sekä saha- ja puutavaran valmistuksessa vapautuu runsaasti käyttökelpoista lämpöä.

Käytä lämpö hyödyksi

Lämpöä on mahdollista käyttää uudelleen tuotantoprosessissa tai esimerkiksi tehdaskiinteistön lämmittämisessä. Ylijäämälämmöllä voidaan myös kuivattaa yrityksen tarvitsemaa raaka-ainetta tai polttoainetta. Teollisuuden ylijäämälämpöä voidaan käyttää myös kaukolämpönä.

Yhteistyöhanke teollisuuden hukkalämmön vähentämiseksi

Teollisen ylijäämälämmön taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltiin Motivan koordinoimassa yhteistyöhankkeessa vuosina 2012-2014. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa teollisen ylijäämälämmön taloudellisesta hyödyntämisestä sekä vauhdittaa ylijäämälämmön talteenottoa ja käyttöä.

Hankkeessa julkaistiin selvitykset, joissa tarkasteltiin:
  • lämpöpumppujen ja ORC-tekniikan mahdollisuuksia ylijäämälämmön hyödyntämisessä,
  • ylijäämälämmön hyötykäyttöä polttoaineen kuivatuksessa, sekä
  • keinoja hyödyntää ylijäämälämpöä erityyppisissä teollisuuskohteissa (sisältää myös ohjeet ylijäämälämpötarkasteluihin energiakatselmuksissa).

Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen – Lämpöpumppu- ja ORC-sovellukset (pdf) (1.6 MB)

Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen – Polttoaineen kuivaustekniikat (pdf) (1.8 MB)

Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen – Ylijäämälämpöenergia-analyysit (pdf) (2.4 MB)



Hankkeeseen osallistuivat:
Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Metso Paper Oy, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy, Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, Energiateollisuus ry sekä työ- ja elinkeinoministeriö.


Sivua päivitetty viimeksi 30.7.2024