Rahoituksen tietopalvelun termit ja selitteet
Yrityksille (suuret yritykset, pk-yritykset, muu yritystoiminta), kunnille, kuntayhtymille, kunnallisille liikelaitoksille, julkisomisteisille yhtiöille, muulle julkishallinnolle, seurakunnille ja seurakuntayhtymille sekä kuluttajille, pientalojen omistajille ja taloyhtiöille suunnattu rahoitustietopalvelu. Palvelu keskittyy erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen sekä korjausrakentamiseen suunnattuihin tukiin ja avustuksiin sekä siihen soveltuvaan julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen.Mikäli tiedoissa on puutteita, pyydämme ilmoittamaan niistä Motivaan: kirsi-maaria.forssell@motiva.fi
Termit ja selitteet
Rahoituksen hakijat:
Suuryritys: Suureksi yritykseksi luetaan yritys tai konserni, jossa on yli 250 työntekijää, tai liikevaihto on yli 50 M€ ja tase 43 M€.Pk-yritys: Pk-yritykseksi luetaan yritys tai konserni, jossa on alle 250 työntekijää, tai liikevaihto on alle 50M€ ja tase alle 43M€.
Muu yritystoiminta: Muuhun yritystoimintaan luetaan muut kuin suuryritykset tai pk-yritykset, esim. kiinteistöyhtiöt, jne.
Kunta: Paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö.
Kuntayhtymä: Kuntayhtymässä on kyse useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä.
Kunnallinen liikelaitos: Kunnallinen tai kunnan liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa ja joka laatii kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti erillisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. (Kuntaliitto: Kunnallinen liikelaitos)
Julkisomisteinen yhtiö: Julkisomisteinen tai julkinen yritys: Yritykset (pois lukien rahoituslaitokset) ja yritysmäiset yhteisöt, jotka ovat julkisyhteisöjen yksiköiden valvonnan alaisia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palvelujen tuottaminen markkinaehtoisesti. Yritys on julkisen valvonnan alainen, jos julkiset yksiköt esimerkiksi omistavat vähintään 50 % osake- tai osuuspääomasta joko suoraan tai välillisesti, tai niillä on oikeus päättää yrityksen politiikasta ja nimittää johtajat. Valtionhallinnon, kuntien tai muiden julkisyhteisöjen omistamia yhtiöitä voivat koskea eri ehdot esim. eri tukiin, avustuksiin tai julkisiin rahoituksiin liittyen.
Muu julkishallinto: Suomen julkishallintoa toteuttavat julkisyhteisöjen talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto.
ARA-yhteisöt: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia sekä mm. korkotukea ARA-yhteisöille. Korkotukea voivat saada julkisyhteisöt kuten kunnat, niiden omistamat yhtiöt (esim. kuntien vuokrataloyhtiöt) sekä ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt. Muille kuin julkisyhteisöille ja niiden omistamille yhtiöille on korkotukilainan saannin ehtona, että ARA on nimennyt yhteisön yleishyödylliseksi. (ARA: ARA-yhteisöt)
Seurakunta: Seurakunta on valtionkirkkoa lukuunottamatta organisaatio- ja hallintomuodoltaan yleensä rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai yhdistysmuotoinen itsenäinen paikallinen seurakunta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (valtionkirkko) hallinnosta säädetään kirkkolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko huolehtii useista yhteiskunnallisista tehtävistä osana toimintaansa. Laissa määritettyjä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestörekisterin ylläpitoon liittyvät tehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Lakisääteisiä tehtäviä varten Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa kirkolle valtionrahoitusta.
Kirkkolaissa säädetään, että seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella.
Seurakuntayhtymä: Seurakuntayhtymä on seurakuntien muodostama yhtymä. Mikäli saman kunnan alueella on monta seurakuntaa, niiden on muodostettava seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymässä olevat seurakunnat ovat yhteistaloudessa. Seurakuntayhtymää johtavat yhteinen kirkkovaltuusto sekä yhteinen kirkkoneuvosto. Seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa on vain yksi toimielin, seurakuntaneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii kirkkoherra.
Taloyhtiö: Taloyhtiö eli asunto-osakeyhtiö tarkoittaa yleensä kerros- tai rivitaloa, jossa omistajat omistavat huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Taloyhtiö puolestaan omistaa rakennukset ja huoneistojen omistajat maksavat yleensä vastiketta taloyhtiölle rakennuksen ylläpidosta.
Omakotitalon/pientalon omistaja: Omakotitalon omistaja vastaa oman talonsa hallinnasta ja kunnossapidosta. Paritaloissa voi omistajuus olla jakautunut huoneistojen välillä siten, että kumpikin omistaja vastaa oman puolensa hallinnasta ja kunnossapidosta yksin. Paritalo voi olla myös yhtiömuotoinen jolloin omistajat vastaavat esim. yhdessä koko rakennuksen kunnossapidosta, mutta yhtiösopimuksessa voidaan määritellä vastuut myös toisin.
Kuluttaja: Kuluttajaksi käsitetään esim. taloyhtiön huoneiston omistaja/asukas, joka vastaa omaan huoneistoonsa tehtävistä muutoksista (esim. ilmalämpöpumpun asennus jne.)
Hankinta (palvelu- ja materiaalihankinnat): Rahoituksen tarpeen kohteena voi olla myös palvelu- tai materiaalihankinta. Palveluhankinta voi olla esimerkiksi energiatehokkuuspalvelu, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja hankinnasta maksetaan sen tuottamilla säästöillä.
Selvitys: Erilaisia tukia ja rahoituksia voi hyödyntää selvitysten tekemiseen, esimerkiksi energiatukea voi hyödyntää energiakatselmusten sekä muiden energiatehokkuuden parantamiseen liittyen selvitysten tekemiseen.
Kehitys: Energiatehokkuuden parantamisessa tarvitaan myös kehitystyötä, ja mm. EAKR-ohjelman kautta on mahdollista saada tukea eri toimintamallien ja -menetelmien kehittämiseen, jotka tukevat esimerkiksi energiatehokkaiden toimintatapojen jne. käyttöönottoa. Tukea ja rahoitusta tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, jotka osaltaan sekä tukevat esim. yritystoiminnan kasvua mutta edistävät myös esim. uusiutuvan energiankäyttöä tai energiamurrosta.
Tutkimus: Tutkimusta viedään eteenpäin harkittujen teoria- ja aineistovalintojen kautta, joten teoria on tutkimuksen selvityksestä erottava tekijä. Tutkimustyötä ja -tietoa tarvitaan etenkin kun kehitetään uusia innovaatioita.
Laina: Lainat ovat lainanantajan ja lainanottajan keskenään tekemiä kahdenvälisiä luottosopimuksia, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia. Lainoihin luetaan myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset.
Sijoitus: Sijoittaa voi sijoitusrahastoihin, osakkeisiin, vakuutussäästöihin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä moniin muihin sijoitustuotteisiin.
Pääomasijoittaminen on keino vauhdittaa yrityksen kasvua. Pääomasijoittamisen etuja muihin rahoitusmuotoihin nähden ovat muun muassa ammattimainen ote yrityksen kasvattamiseen sekä pääomasijoittajan yritykseen tuoma osaaminen ja kontaktit. Pääomasijoituksia tehdään sekä startupeihin että vakiintuneisiin kasvuyrityksiin.
Takaus: Takaukset ovat järjestelyjä, joissa takauksen antaja antaa lainanantajalle sitoumuksen siitä, että jos lainanottaja laiminlyö velvoitteensa, takauksen antaja korvaa lainanantajalle menetyksen, joka tälle muutoin aiheutuisi. Takauksen antamisesta peritään usein maksu.
Muu rahoitusmuoto: Muihin rahoitusmuotoihin on listattu muihin ryhmiin kuulumattomia rahoitusmuotoja, kuten ESCO-palvelut, jne.
Lähteet:
Tilastokeskus, Käsitteet
Finanssialalle.fi - Sijoitusmuodot
Pääomasijoittajat.fi - Mitä on pääomasijoittaminen
Rahoituksen kohde:
Investointi: Investoinneilla tarkoitetaan yritystoimintaan tarvittavien tuotantohyödykkeiden hankkimista tulevien tuottojen saamiseksi. Ne ovat yleensä pitkäkestoisia hankkeita, jotka aiheuttavat yritykselle suuria hankinta- ja käyttökustannuksia. Investointien tuotot jakautuvat usealle vuodelle. Investointi voi olla esimerkiksi hanke, jolla parannetaan energiatehokkuutta yrityksen kiinteistössä tavoitteena saada aikaan kustannussäästöjä energiankulutuksessa tai esimerkiksi kiinteistön peruskorjaus, jolla tavoitellaan energiatehokkuuden parantumista ja sitä kautta pienempiä käyttökuluja ja/tai parempia olosuhteita sekä kiinteistön arvon säilyvyyttä tai arvon kasvua.Hankinta (palvelu- ja materiaalihankinnat): Rahoituksen tarpeen kohteena voi olla myös palvelu- tai materiaalihankinta. Palveluhankinta voi olla esimerkiksi energiatehokkuuspalvelu, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja hankinnasta maksetaan sen tuottamilla säästöillä.
Selvitys: Erilaisia tukia ja rahoituksia voi hyödyntää selvitysten tekemiseen, esimerkiksi energiatukea voi hyödyntää energiakatselmusten sekä muiden energiatehokkuuden parantamiseen liittyen selvitysten tekemiseen.
Kehitys: Energiatehokkuuden parantamisessa tarvitaan myös kehitystyötä, ja mm. EAKR-ohjelman kautta on mahdollista saada tukea eri toimintamallien ja -menetelmien kehittämiseen, jotka tukevat esimerkiksi energiatehokkaiden toimintatapojen jne. käyttöönottoa. Tukea ja rahoitusta tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, jotka osaltaan sekä tukevat esim. yritystoiminnan kasvua mutta edistävät myös esim. uusiutuvan energiankäyttöä tai energiamurrosta.
Tutkimus: Tutkimusta viedään eteenpäin harkittujen teoria- ja aineistovalintojen kautta, joten teoria on tutkimuksen selvityksestä erottava tekijä. Tutkimustyötä ja -tietoa tarvitaan etenkin kun kehitetään uusia innovaatioita.
Rahoitusmuodot:
Avustus/tuki: Avustukset ja tuet ovat joko Suomen valtion tai EU:n jakamia varoja, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Avustus tai tuki myönnetään erikseen määritellyille toimijoille, erikseen määritellyillä ehdoilla, tiettyihin toimiin/toimenpiteisiin.Laina: Lainat ovat lainanantajan ja lainanottajan keskenään tekemiä kahdenvälisiä luottosopimuksia, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia. Lainoihin luetaan myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset.
Sijoitus: Sijoittaa voi sijoitusrahastoihin, osakkeisiin, vakuutussäästöihin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä moniin muihin sijoitustuotteisiin.
Pääomasijoittaminen on keino vauhdittaa yrityksen kasvua. Pääomasijoittamisen etuja muihin rahoitusmuotoihin nähden ovat muun muassa ammattimainen ote yrityksen kasvattamiseen sekä pääomasijoittajan yritykseen tuoma osaaminen ja kontaktit. Pääomasijoituksia tehdään sekä startupeihin että vakiintuneisiin kasvuyrityksiin.
Takaus: Takaukset ovat järjestelyjä, joissa takauksen antaja antaa lainanantajalle sitoumuksen siitä, että jos lainanottaja laiminlyö velvoitteensa, takauksen antaja korvaa lainanantajalle menetyksen, joka tälle muutoin aiheutuisi. Takauksen antamisesta peritään usein maksu.
Muu rahoitusmuoto: Muihin rahoitusmuotoihin on listattu muihin ryhmiin kuulumattomia rahoitusmuotoja, kuten ESCO-palvelut, jne.
Lähteet:
Tilastokeskus, Käsitteet
Finanssialalle.fi - Sijoitusmuodot
Pääomasijoittajat.fi - Mitä on pääomasijoittaminen