ja Sähkön tuotanto (oikea kuva) v  Suurimmat erot skenaarioiden välillä muodostavat tuotantopuolella tuulivoiman kasvuskenaariot ja käyttöpuolella vetytalouden ratkaisut. 5 Hankkeen kuvaus 6 Mukana olleet teollisuusyritykset v 7 Mukana olleet laite- ja teknologiatoimittajat v 8 Hankkeen tavoite • Tuoda esiin mahdollisuuksia hyödyntää hukkalämpövirtoja ja sähköistymisttoimenpiteitä energia

Lämmönjakojärjestelmän energia-tehokkuuden parantaminen Lämmönjakotavan vaikutus energian käyttöön Tärkeää, että tila tuntuu lämpöiseltä. Kun kylmän tuntemuksen syitä poistetaan, niin lämpötilaa voidaan laskea. Yhden asteen lämpötilan lasku säästää noin 5% lämmitysenergian kulutusta.

. • Nykytilanne -vaihtoehdossa energiamuotona on kaukolämpö ja muissa vaihtoehdoissa energia tuotetaan seuraavasti: Maalämpöpumppu (kW) Case 1 450 Sähkökattila Aurinkopaneelit (m2) Ulkoseinien lisäeristys (mm) Yläpohjan lisäeristys (mm) Ikkunoiden U-arvo W/m2K x 500 100 50 0,9 Muut optimointitoimet Case 2 480 Case 3 Case 4 768 500 100 50 0,9 x 500 100 50 0,9 x 500 100 50 0,9 Poistoilman

Fingrid arvioi aurinkosähköllä tuotettavan noin 1 TWh, (Fingrid, 2017), OECD/IEA tuotannon pysyvän alle 500 GWh, uusimmassa energia- ja ilmastostrategiassa (TEM, 2016) aurinkovoima on 0,7 TWh ja Sitran visioissa 5-15 TWh vuonna 2030.

ORC-laitoksen käyttömahdollisuuksien tunnistaminen. 6 Yhteenveto Ylijäämälämmön hyödyntämisen perusedellytys on aina, että siitä tuotetun energian tulee olla halvempaa kuin sillä korvattu energia. Lämpöpumppujen osalta kyse on useimmiten lämmön ja pumpun käyttöenergian, sähkön/höyryn hinnoista ja hintasuhteista.

Kuvassa 6 on esitetty pumpun kuluttama energia, kun virtausta on rajoitettu 30 % eri säätötavoilla.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2017 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 16 1010/2017 Liite 1 E-luvun laskennassa ja lämmitystehon laskennassa käytettävät säätiedot E-luvun laskennassa ja lämmitystehon laskennassa käytetään tässä liitteessä esitettyjä säätietoja.

Vuonna 2018 käyttöön otetut energiamuotokertoimet ovat (Energiamuotokertoimet, valtioneuvoston asetus 788/2017): - sähkö 1,2 - fossiiliset polttoaineet 1,0 - uusiutuva energia 0,5 - kaukolämpö 0,5 - kaukojäähdytys 0,28. E-luku määrää energialuokan 2018 käyttöön otettujen asteikkojen mukaisesti (Energiatodistus, ympäristöministeriön asetus 1048/2017).

Kiilto ja Lempäälän Lämpö aloittavat yhteisen energia-ekosysteemin – päästöt leikkaantuvat merkittävästi. [Verkkojulkaisu]. 2022 [Viitattu 6.12.2022]. Saatavissa: https://www.calefa.fi/kiilto-jalempaalan-lampo-aloittavat-yhteisen-energiaekosysteemin-paastotleikkaantuvat-merkittavasti/ 26 40 Hyysalo, S. & Marttila, T. & Temmes, A. & Lovio, R. & Kivimaa, P. ym.

Uusiutuva energia Kiinteistön tekniset järjestelmät suunnitellaan siten, että mahdollistetaan paikallisen uusiutuvan energian tuotanto joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin kiinteistön elinkaaren aikana. VAATIMUS 4.1. Kiinteistön teknisiin tiloihin tulee varata sähkökeskuksen ja siihen liittyvien laitteiden laajennusvara uusiutuvan energian liittämiselle. VAATIMUS 4.2.