Lämmityskauden rajalämpötila Ulkolämpötila, jota matalammilla lämpötilan arvoilla rakennuksen tiloissa on lämmitystarvetta. Osateho Invertteri-säätöinen lämpöpumppu voi toimia osateholla lämmöntarpeen ollessa pienempi kuin lämpöpumpun tuottama suurin mahdollinen lämmöntuotto toimintalämpötilassa.

Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa.

Tanskassa on vähän sähkölämmitystä ja myös lämmitystarve on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Siellä lämpöpumput ovat asunnoissa selvästi harvinaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Sen sijaan ne ovat yleistyneet vapaa-ajan asuntojen lämmityksessä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on asumisen energiankäytön trendi ollut jo jonkin aikaa laskeva.

Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa.

Pakkasten myötä kotien lämmitystarve lisääntyy. Syyskuukausina kotitaloudet ovat onnistuneet hyvin energiansäästössä, mutta lämmitysenergian tarpeen lisäys edellyttää vielä lisäsäästöjä ja sähkönkäytön siirtämistä pois huippukulutustunneilta.

Näin jäähdytystarvetta sekä lämmitystarvetta samalla laitteella. saadaan korvattua Monesti teollisuuden systeemit, joita lämpöpumput lämmittävät tai viilentävät eivät ole suoranaisesti eristetty prosessi tai tila, vaan virtaava aine.[3] 2.3 Hyötysuhde Lämpöpumppujen tehokkuuden tarkasteluun käytetään yleisen käytännön mukaan lämpökerrointa COP (Coefficient of Performance).

Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.

Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.

Suuruusluokkaisesti arvioiden näiden lämmitystarve olisi noin 3 TWh. Näissä lukemissa ovat toki myös suuryritykset mukana. PK-teollisuudessa on erilaisia toimintoja, joissa syntyy lämpimiä poistokaasuja tai -ilmoja, kuten sahakuivaamot, maalaus- ja lämpökäsittelyuunit, leipomot, pesulat jne.

Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti elokuussa.