Lue lisää 26.11.2020 Suomi ei pääse mukaan kiertotalouteen, jos päättäjät, kehittäjät ja toimijat kököttävät omissa poteroissaan Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ehdotonta ratkaisua odottavat ongelmat.

Suomen tavoitteena on, että ilmastonmuutos ei heikennä liikenteen ja viestinnän nykyistä palvelutasoa. Liikenne- ja viestintäministeriö päivittää infrastruktuurin rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeensa sekä laatii toimintasuunnitelmat poikkeustilanteita varten.

Lue lisää 26.10.2023 Kiertotaloudessa on kirittävää – uudella vauhdilla eteenpäin Taloudellinen niukkuus, hupenevat luonnonvarat, ilmastonmuutos ja globaaleihin tuotantoketjuihin liittyvät haasteet ovat olleet esillä viime aikoina. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kaikkiin näihin haasteisiin.

Noudettu osoitteesta Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Documents/Paakau punkiseudun-ilmastoindikaattorit-2017.pdf HSY. (2019). HSY: Ilmastotyön askelmerkit - muuttuva metropoli.

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja raaka-aineresurssien riittävyys pakottavat teollisuuden toimijoita miettimään materiaaleja ja tuotantomuotoja, joilla myös tulevaisuudessa toiminta voidaan turvata. Toiminnan tehostamisen ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta hukkaenergian- ja materiaalien kierrättäminen on tarpeellista.

Viime vuosina pientalojen energia-asioiden tarkastelussa otetaan huomioon myös ympäristöasiat, erityisesti ilmastonmuutos ja koko elinkaaren ympäristökuormitus. Pientalon koko elinkaaren ympäristökuormituksesta 80 – 90 % aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokas talo kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä puolet vähemmän kuin tavallinen talo.

Ilmastonmuutos on yksi Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli2020) 22 viidestä teemasta. Muita teemoja ovat yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella arkkitehtuuripoliittisella ohjelmalla on kohteena korjausrakentamisen strategiassa tunnistetut toimintaympäristöä muuttavat tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja aluekehitys.

Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää metsien kasvua, mutta toisaalta myös metsiin kohdistuvia erilaisia tuhoja, joilla on kasvua vähentävä vaikutus. Energia- ja ilmastostrategia pohjautuu hakkuukertymäskenaarioon, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioitiin nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v.