2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003 2006 2007 2012 * Kulutukseen vaikutti poikkeuksellinen kylmä talvi. 1) Lämmitys

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. rakennuksen seinien, katon tai yläpohjan eristystasoon tai ikkunoihin kohdistuneet korjaukset, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu

linjaukset Luonnollinen kehitys Alueellinen väestökehitys Kaupunkikehitys Palveluverkkostrategiat Kiinteistö- ja tilastrategiat Rakennuskannan ikääntyminen Älykäs automaatio ja muu teknologiakehitys Kansalaisten arvot Kansallinen tavoite Kaupunkien tahto ja yhteistyö Teknologiakehitys Poistuma Tilatehokkuus Energiatehokkuutta parantava kunnossapito ja korjaustoimenpiteet Vähähiilinen lämmitys

Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta (kuva 1).; Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys

Tällä edistetään tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa. Arviointia varten on tehtävä kansallinen kustannus-hyötyanalyysi.

Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös talon asukkaita energiansäästöön.

lämmitysratkaisuja ovat muun muassa: maalämpöpumppu ilma-vesilämpöpumppu (tukena laitteen sähkövastukset tai erillinen sähkökattila) kaukolämpö puupohjaiset lämmitysmuodot, kuten hake-, pelletti- ja klapikattilat kuivan tai vesikiertoisen sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumppujen yhdistelmä Hyväkuntoisen maakaasu- tai öljykattilan jättäminen esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalle tuottamaan lämmitys

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve kWh/a Lämpö kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 10411,0 70,8 4.4.3 Johtuminen 13138,5 89,4 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 2254,6 15,3 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 2454,0 16,7 4.3.3 Lämpökuormista hyödyksi −7436,1 −50,6 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 608,6 4,1 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 4200,0 28,6 4.1.1 Yhteensä 15219,6 103,5

Ilman älykästä automaatiota lämmitys ja ilmanvaihto saattavat toimia päällekkäin niin, että kotia yhtä aikaa lämmitetään ja viilennetään. Tästä syntyy hukkakulutusta, mikä tuntuu myös kukkarossa. Mitä laitteita taloautomaatiolla voidaan kotona seurata ja ohjata?

Kompressorin avulla voidaan tyypillisesti lämmittää lämmitys- ja käyttövettä +55C:een saakka, mutta lisälämpö on tuotettava sähkövastuksilla. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin lattialämmitykselle kuin vesikiertoiselle patteriverkostolle. Kovimmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu saattaa myös sammuttaa itsensä, joten jokin rinnakkainen lämmitysjärjestelmä tulee olla.