Koneellisen poistoilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan usein tehostaa poistoilmalämpöpumpulla, jolloin poistoilman lämpöenergiaa voidaan hyödyntää osana lämmitysjärjestelmää. Poistoilman lämpö ei talviaikaan riitä kattamaan koko rakennuksen lämmöntarvetta, joten ratkaisu tarvitsee aina rinnalleen toisen lämmöntuottojärjestelmän (tyypillisesti kaukolämpö).

Maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppujen asetukset on hyvä lisäksi tarkistuttaa ja tarvittaessa hienosäätää ensimmäisen lämmityskauden kuluessa energiatehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Asukkaan pitää huolehtia seuraavista ilmalämpöpumpun ylläpitotoimenpiteistä: Sisäyksikön suodattimet ja mahdollinen ionisaattori pitää puhdistaa säännöllisesti.

Kerrostalon suurin lämpöhukka on poistoilmassa ja sen talteenotto poistoilmalämpöpumpulla onnistuu myös kaukolämmitetyssä talossa. Kaukolämmön etuja asiakkaalle ovat helppous ja luotettavuus. Kaukolämpö on tärkeä osa Suomen monipuolista energiantuotantoa ja se varmistaa energian saatavuuden tehokkaasti ja vähäpäästöisesti myös tulevaisuudessa.

Poistoilman lämmöllä lämmitetään tuloilmaa tai siirretään poistoilmalämpöpumpulla lämpöä esimerkiksi käyttöveteen. Lämmöntalteenotto edellyttää rakennuksen ilmatiiveyttä.

Kerrostaloissa E-luvun parantamiseksi ehdotettiin yleisimmin ikkunoiden ja ovien vaihtoa, poistoilmalämpöpumppua, lämmitysmuodon vaihtamista ja ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamista. Kunnossapitoon liittyen ehdotettiin lämmitysjärjestelmän säätämistä, ilmanvaihdon toiminnan parantamista sekä huoltoa ja säätöä, huonelämpötilojen muutosta ja ikkunoiden ja ovien tiivistämistä.

Pelkkä patterien vaihto ei useinkaan ole kannattava säästötoimi pelkän energiatehokkuuden vuoksi, mutta uusittaessa päälämmitysmuoto maalämpö-, ilma-vesilämpöpumpuksi tai poistoilmalämpöpumpuksi on järkevää vaihtaa samalla isommat patterit.

Poistoilmalämpöpumppujen hyödyntäminen on kiinteistöjen ilmastoinnissa usein järkevä vaihtoehto. Kaupunki on liittynyt valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen, jossa se on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Poistoilmalämpöpumpun tilojen ja käyttöveden lämmityksen SPF-lukuja.

Poistoilmalämpöpumpun tilojen ja käyttöveden lämmityksen SPF-lukuja.

Poistoilmalämpöpumpuilla tuotettu lämpö olisi noin 2,9 GWh vuodessa, kun otetaan huomioon poistoilmalämpöpumpuilla jo tuotettu lämpö (taulukko 19). Poistoilmalämpöpumppujen sähkön kulutus olisi tällöin noin 0,9 GWh vuodessa.