Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa, ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.

Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinot on kirjattu syyskuussa 2017 hyväksyttyyn keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, KAISU otsikolla ”Kohti ilmastoviisasta arkea”.

Lisäksi on arvioitu päästövähennysten kohdistumista päästökauppa- ja taakanjakosektoreille. 2023 Presentation title 22 3.1. PÄÄSTÖVÄHENNYKSET ENERGIALAJEITTAIN 18000 16000 päästövähenemät vuonna 2022 olivat yhteensä 16,9 Mt CO 2- 14000 ekv.

Tässä työssä 55-valmiuspaketilla on keskeinen rooli ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painottaa. ”Erityisesti päästökaupan laajentaminen rakennusten erillislämmitykseen ja tieliikenteeseen ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat selvästi niitä asioita, joiden osalta tarvitaan lisää työtä ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa”, ministeri Kari jatkaa.

Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.

Sähkön hintakilpailu ja päästökauppa voivat tuntua kuluttajista vierailta, mutta niillä huolehditaan siitä, että kulutettu sähkö on tuotettu mahdollisimman puhtaasti ja edullisimpaan mahdolliseen hintaan.

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttavat Suomen omat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit, muun muassa kasvihuonekaasupäästöj en vähentämiseen tähtäävä päästökauppa- ja uusiutuvan energian direktiivi, jotka Suomen on otettava huomioon energiapolitiikassaan.

Suunnitelman päivitys kattaa kaikki EU:n energiaunionin viisi ulottuvuutta: • hiilestä irtautuminen (sis. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian) • energiatehokkuus • energiaturvallisuus • energian sisämarkkinat sekä • tutkimus, innovointi ja kilpailukyky EU on asettanut Suomelle vuotta 2030 koskien velvoitteeksi vähentää päästökaupan ulkopuolisia kasvihuonekaasupäästöjä

Rinnakkaispolttolaitokset ovat jo EU-päästökaupan piirissä, muiden on määrä tulla päästökauppajärjestelmään vuonna 2028. Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026.