Tosin Pohjois‐Suomessa  lämmityskausi on pidempi ja vuotuinen lämmitystarve suurempi, joten vuotuinen energiansäästöpotentiaali on myös  suurempi.    Ilmalämpöpumppuinvestoinnin kannattavuus  On/off*‐tyyppisen ilmalämpöpumpun voi hankkia asennettuna jopa 1 000‐1 300 eurolla. Laadukas inverter*‐tyyppinen  ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna noin 1 500 ‐2 500 euroa. 

Lue lisää 2.9.2024 Järjestelmät kuntoon, lämmityskausi lähestyy Syksyn tulo voi tuoda nousupaineita sähkön ja kaukolämmön hintaan. Korkeimmillaan hinnat ovat talvella. Tästä seuraa se, että energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus paranee talvea kohden kuljettaessa myös palvelukiinteistöissä. Hyvin toimivat laitteet ja järjestelmät eivät tuhlaa energiaa.

Lue lisää 16.5.2023 Lämmityskausi on päättynyt, on aika sammuttaa lämmityslaitteet Nyt kesän kynnyksellä viimeistään kannattaa sammuttaa kaikki kodin lämmityslaitteet, muistuttaa kuluttajien energianeuvonta.

Lue lisää 7.9.2022 Sisälämpötilat syyniin mittarin kanssa Lämmityskausi käynnistyy, mikä merkitsee selvää harppausta kesäkautta isompaan energiankulutukseen kaikissa rakennuksissa. Riippumatta siitä lämpiääkö koti, vapaa-ajan asunto tai työpaikka kaukolämmöllä, sähköllä, klapeilla tai biopohjaisilla polttoaineilla, edessä on kallis lämmitystalvi.

Lämmityskausi on paras aika tarkistaa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimaalinen toiminta. Tämä varmistaa viihtyisät asumisolosuhteet ja kohtuullisen energiankulutuksen. Teknisten järjestelmien toiminnan energiataloudellisuus selvitetään seuraamalla energiankulutusta ja vertaamalla kulutustietoja edellisten talvikausien kulutukseen.

Lue lisää 12.4.2024 Koti kevätkuntoon – lämmityskausi päättyy Lämmityskauden päättyminen lähenee sään lämmetessä. Kodin sesonkitöissä se merkitsee lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon siirtämistä kesäasetukselle. Katu- ja siitepölyn tukkimat suodattimet on hyvä pestä tai vaihtaa uusiin raikkaan ja puhtaan sisäilman varmistamiseksi.

Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta kerrotaan lisää oppaan liitteessä 4. 30 30 Lämmityskausi Lämmityskausi Sisäilman eli poistoilman lämpötila Sisäilman eli poistoilman lämpötila 20 20 A - B: LTO:lla talteenotettu lämmitysenergia A: Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a 10 Lämpötila, °C Lämpötila, °C 10 0 Ulkoilman lämpötilan pysyvyys -10 B 0 B: Ilmanvaihdon lämmitystarve

Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta kerrotaan lisää oppaan liitteessä 4. 30 30 Lämmityskausi Lämmityskausi Sisäilman eli poistoilman lämpötila Sisäilman eli poistoilman lämpötila 20 20 A - B: LTO:lla talteenotettu lämmitysenergia A: Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a 10 Lämpötila, °C Lämpötila, °C 10 0 Ulkoilman lämpötilan pysyvyys -10 B 0 B: Ilmanvaihdon lämmitystarve

QS  U  ( m   a )  A  t H jossa Qs U m a A tH (1) on varaajan lämpöhäviö tarkastelujaksolla, Wh on varaajan lämmönläpäisykerroin, W/(K,m2) on varaajan keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla, C on ympäristön keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla, C on varaajan vaipan pinta-ala (ulkomittojen mukaan), m2 on tarkastelujakson (esim. lämmityskausi, kk) pituus, h 72 3

QS  U  ( m   a )  A  t H jossa Qs U m a A tH (1) on varaajan lämpöhäviö tarkastelujaksolla, Wh on varaajan lämmönläpäisykerroin, W/(K,m2) on varaajan keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla, C on ympäristön keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla, C on varaajan vaipan pinta-ala (ulkomittojen mukaan), m2 on tarkastelujakson (esim. lämmityskausi, kk) pituus, h 72 3