Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Selvittäkää ensimmäiseksi, paljonko vuotuinen sähkönkulutus on. 2. Päättäkää, haluatteko ostaa sähkön ja alkuperätakuut yhdessä vai erikseen. – Kaikki sähkö uusiutuvaa vai osa? – Alkuperätakuut koko kulutukselle vai vain osalle? 3. Miettikää, mitä muita kriteereitä mahdollisesti haluatte asettaa toimittajille. – Esim. tietty tuotantomuoto, ympäristömerkintä. 4.

Kiuas 4 0 Yhteensä 0 Autolämmitys Ryhmä määrä teho käyttöaika Energia ohjaustapa kpl kW h/a kWh Autolämmitys 1 0 Autolämmitys 2 0 Autolämmitys 3 0 Autolämmitys 4 0 0 Muut lämmitykset Ryhmä määrä teho käyttöaika Energia ohjaustapa kpl kW h/a kWh Muu lämmitys 1 0 Muu lämmitys 2 0 Muu lämmitys 3 0 Muu lämmitys 4 0 Muu lämmitys 5 0 Muu lämmitys 6 0 Muu lämmitys 7 0 Muu lämmitys 8 0 0 Muu sähkönkulutus

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 43,4 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 46 31.

Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Konesaleille on tyypillistä, että sähkönkulutus pinta-alaa kohden on huomattavan suuri ja neliötehot ovat yli 1000 W/m2. Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet löytyvät useimmiten jäähdytyksen sekä sähkönjakelun toteutusratkaisuista.

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Käytännössä sähkönkulutus on pieni, 0,5–1 kWh/100 km (sähköautolla tyypillisesti 15–20 kWh/100 km). Suomen energiantuotantorakenteella sähköpyörän laskennallinen hiilidioksidipäästökerroin on 1–2 g/km. Sähköpyörien teknisestä kestävyydestä ei vielä ole tutkittua tietoa.