Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.

EU:n päästökauppa koskee kaikkia Euroopan talousalueen lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja, mikäli niitä ei ole erityisin perustein rajattu päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle. Vuosina 2013–2023 päästökauppa koskee kuitenkin pelkästään Euroopan talousalueella sijaitsevien lentoasemien välisiä lentoja.

Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyy Valtioneuvosto pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyisi pääpiirteissään nykyisenä. Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.

Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin ehdotukset koskevat päästökaupan kiristämistä ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, sosiaalirahastoa, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, ajoneuvojen päästörajoja, maankäyttösektorin roolia sekä hiilitulleja ja energiaverotusta.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli niin kutsutun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea” valmistui vuonna 2017.

Mukana ovat päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin velvoitteet, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä uutena ehdotuksena muun muassa hiilitullit. – EU:n tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastopaketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat valtavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja

Nopea ilmastoneutraalisuus edellyttää muun muassa, että • päästökauppa on keskeisin ja nykyistä vahvempi ohjauskeino päästökauppasektorilla. • päästöjen ohjaus päästökauppasektorin ulkopuolella kasvaa merkittävästi. • emme tarvitse uusia tuotantotukia, veroja tai kieltoja. 6 Mirja Tiitinen 10.2.2020 Uusia tilastointitarpeita – resurssit?

Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään vuoden 2017 aikana valmistuvassa keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa, ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.