Päästökauppa Päästökauppa on markkinapohjainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kusannustehokkaasti. Valtioilla on valittavanaan erilaisia keinoja hallita ja rajoittaa päästöjään. Perinteisesti päästöjä on rajoitettu hallinnollisin ohjauskeinoin, joita ovat muun muassa erilaiset määrärajoitteet ja ohjearvot.

Lailla pantaisiin täytäntöön muutettu päästökauppaa koskeva direktiivi rakennusten erillislämmityksen, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen päästökaupan osalta. Muutetun päästökauppadirektiivin myötä EU:ssa perustetaan uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa.

Lentoliikenteeseen päästökauppaan mukaan uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismi Lentoliikenteen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan 1.1.2024 alkaen. Päästökaupan ilmastovaikuttavuutta lisätään poistamalla asteittain maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä. Myös päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään.

Päästökauppadirektiivi on ohjannut vuonna 2005 alkanutta Euroopan unionin sisäistä päästökauppaa. Päästökaupan lainsäädäntökehikosta säädetään päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY). Siinä säädetään muun muassa päästökauppaa koskevasta päästökatosta.

Päästökauppajärjestelmän uudistus laajentaa EU:n päästökauppaa uusille alueille Päästökauppajärjestelmän uudistus nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Tuki valmistellaan vuosille 2021–2025 päivitettyjen päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti. Maksettavan tuen suuruus määräytyisi muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Lain tavoitteena on korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 5 prosenttia ja päästökaupan päästöt 19 prosenttia. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 30.5.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/khki Kuva. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 1990-2023.