Hinnoittelu riippuu sähkön myyjästä. *** Mitoitus kannattaa tehdä tuntikohtaista sähkön kulutushistoriaa hyödyntäen ja huomioiden myös lähitulevaisuuden tiedossa olevia muutoksia, esim. sähköautojen latauspisteet, lämmitystapamuutos tms.**** Sähkön ostotarpeen vähenemisestä saatava säästö ja sähkön verkkoon myynnistä saatava tulo. Taulukko 2. Lisätietoa kannattavuuslaskennasta.

EU:n keskimääräisellä sähköllä ladattuna sähköauton elinkaaripäästö on kuitenkin noin puolet polttomoottoriautoon nähden ja neljäsosa, mikäli autoa ladataan hiilineutraalisti tuotetulla eli uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotettua sähköä.

Ympäristökriteerit Euroopan komissio: Vihreän sähkön hankintaohje Sähkö – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat (GPP), tuotekohtaiset ohjeet (pdf) (35.4 KB) Julkaistu: 2012 Laajuus: 6 sivua Vertailuperusteiden yhteydessä voidaan tuoda esille, että pyrkimyksenä on tavoitella jopa mainittua suurempaa uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkön hankinnassa.

kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus = Aika käyttö * Teho käyttö + Aika standby * Teho standby Sähkön hinta vuodessa (€) = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta (€/MWh) Hiilidioksidipäästöt (tonnia) = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO 2 /MWh) CO 2 -päästökertoimina voidaan käyttää energian toimittajalta saatavia päästökertoimia tai Suomen keskimääräisiä päästökertoimia

Max 200 °C Max 16 Bar Lataus Sähköllä Laite itsenäisesti optimoi lataamansa sähkön kustannuksen Kuvassa Elstor-perusyksikkö Latausteho 0.5 – 3.0 MW Lämpövaraston kapasiteetti 5 – 15 MWh Purkuteho Max 2.0 MW Purku ja lataus samanaikaisesti Purkutehon säätöalue 0-100 % Soveltuu vaihteleville kuormille Hyötysuhde jopa 95-97 % Sähkön voimistuva hinnanvaihtelu Tunneittain Hintajärjestyksessä

Sähkön siirtomaksuihin ja sähköveroon järjestely ei vaikuttaisi.

osana sähkön tuotannon tilastoja.

Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

Sähkön hinnan vaikutus takaisinmaksuaikaan Myös sähkön hinta vaikuttaa aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaikaan. Mikäli pientaloasukas maksaisi kuluttamastaan sähköstä esimerkiksi 15 c/kWh, lyhenisi esimerkkijärjestelmän takaisinmaksuaika noin 2 vuodella. Vastaavasti takaisinmaksuaika kasvaisi, mikäli sähkönhinta olisi pienempi kuin oheisessa esimerkissä käytetty 13 c/kWh.

Aurinkosähkön ostajia voi etsiä esimerkiksi Sähkön hintavertailu -palvelun kautta, jossa sähkön myyjäyhtiöt voivat ilmoittaa lisätietoina, ostavatko ne asiakkaan tuottamaa sähköä. 1) Kodin sähköturvallisuus (Tukes) 2) Sähkömarkkinalaki 588/2013 (Finlex) 3) Sähkön pientuotanto (Energiateollisuus ry)