Lisätietoja erityiskriteereistä sekä linkki hakujärjestelmään: Ilmasto- ja ympäristölaina | Finnvera (finnvera.fi) 12-2023 Sustainability Guarantee -lainatakaus (InvestEU) Pankit MIHIN: Investointeihin, joilla edistetään rakennusten energiatehokkuutta sekä kestäviä lämmitys- ja liikkumisvalintoja KENELLE: Takaus tarkoitettu pk-yrityksille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille •

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi

Esim. ilmastointi, valaistus, lämmitys, jäähdytys, kuljetus, prosessit, tuotantolinja. 2.4 energiankulutus Kulutetun energian määrä. 2.5 energiatehokkuusjärjestelmä Osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiorakenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyttöön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa

Tarkasteltavat osajärjestelmät olivat: tilojen lämmitykset (lattialämmitys) käyttöveden lämmitys, varaajakytkennät.

Mustolan ja Pelkolantien lämpölaitosten lämpöverkot (Lappeenrannan energia 2018d) 3.5 Kiinteistöjen lämmitys 3.5.1 Rakennuskanta Lappeenrannan alueen kiinteistöjen päälämmitystapa kiinteistöjen lukumäärän mukaan vuonna 2016 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa esitetyissä luvuissa ei ole mukana vapaa-ajan asunnot, joissa osassa voi olla lämmitys.

Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden, lämmitysaineen ja –tavan mukaan 31.12.2004- [URL] http://www.aluesarjat.fi/ Bergman, 2017. Kilpilahden nettosähkönkulutus vuonna 2015. [Email] Energiateollisuus, 2016a. Sähkönkäyttö kunnittain 2007-2015.

Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös talon asukkaita energiansäästöön.

Taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Viestintäfoorumin tavoitteena on saavuttaa yhteisillä toimilla vähintään sama energiatehokkuusvaikutus kuin järjestelmien tarkastuksilla.