Toisinaan on perusteltua erottaa lämmitys ja lämpimän käyttöveden valmistus toisistaan käyttämällä erillistä lämminvesivaraajaa. Jos lämmitysvaraaja on sijoitettu erilliseen rakennukseen, saadaan käyttöveden varasto ja valmistus tuotua lähemmäksi kulutuspisteitä. Aurinkolämpölaitteisto liitetään järjestelmään lisäämällä varaajaan ylimääräinen lämmönsiirrin keräinpiiriä varten.

Näin ollen poistoilmalämpöpumppu on luonteva valinta matalaenergia- tai passiivitason uudistalossa, koska näissä tilojen lämmitys ei vaadi suurta energiamäärää vuositasolla. Poistoilmalämpöpumpun sekä ilmanvaihdon mitoitus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä lämmöntalteenotto edellyttää, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta.

Lämmitys-, jäähdytys- tai ilmanvaihtolaitteiston toiminta voi heikentyä ajan mittaan, ilman että toiminnan heikentymistä havaitsee aistimalla. Järjestelmien asetusarvot sekä toteutuneet arvot kannattaa kirjoittaa ylös säännöllisesti, jotta laitteiston suorituskykyä on helpompi seurata.

Simuloiduissa kohteissa, joissa ilmanvaihto säädettiin toimivaan omassa tehtävässä eikä varsinaisesti viilentämään tai lämmittämään tiloja, on varsinaisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kyettävä mukautumaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin, jotka asettavat uusia vaatimuksia automaation integraatiolle ja säädön nopeudelle, jotta päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan välttää

FINLANDS ARKITETFÖRBUND | FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Huomioita Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiasta Tekijä Pvm Paikka Heini Korpelainen 11.02.2020 Kuulemistilaisuus | © 2020 | HEINI KORPELAINEN | 2/17/2020 Strategiset linjaukset • Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuuden parannukset kunnossapidon ja korjaustoimien yhteydessä • Vähähiilinen lämmitys

Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

SunZED-konseptissa järjestelmän pääkomponentit ovat alueelliset lämmitys- ja jäähdytysverkostot, lämpöpumppulaitos ja tärkeimpänä itse rakennukset ja niiden normaalia hieman edistyksellisemmät talotekniset järjestelmät. SunZED-kokonaisuuteen ei tarvita lämmön varastointia niin kauan kuin lämmölle on kysyntää lämpimän käyttöveden valmistuksessa.

Tyypillisiä aurinkokeräinneliöitä: 4–8 keräinneliötä, pientalon käyttöveden lämmitys (keräinala noin 1,25 m 2 /henkilö), 8-12 keräinneliötä, pientalossa iso lämminvesivaraaja, ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojan lämmitykseen, vähintään 20 keräinneliötä, asunto-osakeyhtiön järjestelmä.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta