Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

Varaaja voi olla lämpöpumpputekniikasta riippuen: kaksoisvaippavaraaja, jossa lämmitys- ja käyttövesi ovat eri vesitiloissa, tai tulistusvaraaja, jossa käyttövesi lämpiää käyttövesikierukassa. Varaajassa voi siis olla käyttövesikierukka ja mahdollisesti myös asennuspaikka aurinkokierukalle valmiina.

kesäsulun avaus ja järjestelmän toiminnan tarkastus​ Ilmanvaihdon/-koneen talviasetukset, ja suodattimien vaihto​ Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus​ Kesä Lämpöpumppujen tarkistus/huolto Sulanapitojärjestelmä päälle​ Lämmitysjärjestelmän huollattaminen/huolto​​ Rännien ja rännikaivojen puhdistus​​ Kylmäaineiden vuototarkastukset (lämpöpumput) Asukasinfo syksy: lämmitys

Saunominen: Saunan lämmitys on järkevä ajoittaa niin, ettei saunavuorojen väliin jää turhaan luppoaikaa. Saunominen aloitetaan heti, kun sopiva noin 70–80 °C:een lämpötila on saavutettu. Seuraa lämpömittaria. Sammuta sähkökiuas heti saunomisen päätyttyä. Jälkilämpö riittää kuivattamaan lauteet. Vältä tarpeetonta veden valutusta suihkussa.

Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisut sekä niiden säätö- ja ohjausmahdollisuudet vaikuttavat käyttökustannuksiin. Asukkaiden omilla tottumuksilla on silti suuri vaikutus ja niillä voidaan vaikuttaa noin 20 prosenttiin asumisen aikaisista energiakustannuksista.

Uusiin kauppakeskuksiin rakennetaan usein lyhytaikaiseen energiavarastointiin suunniteltuja ratkaisuja, muun muassa samanaikaisen lämmitys- ja jäähdytystarpeen vuoksi. Maalämpö lämpökaivoineen on muutenkin yleinen ratkaisu suurissa uudiskohteissa.

Putkistojen lämmitys voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla lämmityskaapeli putken viereen ja käyttämällä riittäviä lämpöeristeitä.

Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinot on kirjattu syyskuussa 2017 hyväksyttyyn keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, KAISU otsikolla ”Kohti ilmastoviisasta arkea”.

Tärkeää on, että taloa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa sen eri osat – rakenteet, lämmitys, ilmanvaihto ja asukkaiden toiminta – vaikuttavat toisiinsa. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöönotto on aina järkevää tarkastella isomman peruskorjauksen yhteydessä.

Näin ollen poistoilmalämpöpumppu on luonteva valinta matalaenergia- tai passiivitason uudistalossa, koska näissä tilojen lämmitys ei vaadi suurta energiamäärää vuositasolla. Poistoilmalämpöpumpun sekä ilmanvaihdon mitoitus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä lämmöntalteenotto edellyttää, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta.