Sähköä vesivoimalla tuotettiin vuonna 2022 yhteensä noin 13 337 GWh. Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristön- ja luonnonsuojelullisista syistä johtuen.

Vaikutukset ostoenergiaan; -> kaukolämmön säästö 6,4 kWh/(m2,vuosi) -> sähkön säästö 7,0 kWh/(m2,vuosi) ENERGIATODISTUS ENERGIAKATSELMUKSEN YHTEYDESSÄ • Esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat toimenpideehdotukset koulurakennuksen (v. 2012) energiakatselmuksen yhteydessä vuonna 2017 laaditussa energiatodistuksessa; • • E-lukuun vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia ei esitetty Toimenpiteinä

Lisälämmöksi puuta tai sähköä Poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Tilojen tai käyttöveden tarvitsema lisälämpö tuotetaan useimmiten lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Tilojen lisälämpöä voidaan tuottaa myös muulla lämmitysmenetelmällä, kuten ilmalämpöpumpulla.

Sopimukset Verkkoon liityttäessä ja sinne sähköä siirrettäessä on tehtävä paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa tuotannon verkkopalvelusopimus. Tuotantolaitoksen koosta ja asennuspaikasta riippuen voidaan tarvita myös erillinen tuotannon liittymissopimus.

o Varataanko myös verkkosähköä halvan sähkön aikaan? Simulointi ❑ Tuotannon ja käytön yhteensovittaminen ❑ PV tuotannon käyttökohteet ❑ Simulointitulokset ❑ PV Tuotanto [12,5 MWh] ❑ Myyty [5,7 MWh] ❑ PV [Käytetty / Tuotanto] = (12,5 - 5,7)/12,5 = 54,4 % ❑ Tätä käyttöasetetta käytetään ET-kuormien kanssa ET-laadinnassa ❑ Analogian iv:n vuosihyötysuhteen laskentaan.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

järjestelmien vaatimukset EPBD 2010/31/EU Muut velvoitteet Vapaaehtoinen älyratkaisuvalmiuden indikaattori 16.5.2019 Tiekartta ja taloudelliset mekanismit Indikaattorit ja raportointi Putkitus, latauspiste uudis – ja korjausrakentaminen Latauspisteet olemassa olevat eiasuinrakennukset Automaatiovelvoite Automaatiovelvoite Vaatimuksia aiempien lisäksi myös automaatiolle ja paikallatuotetulle sähkölle

Mikäli kiinteistön energiankulutus (sähkö, lämpö) tai käytetyn veden määrä muuttuvat äkillisesti tai selittämättä, muutos voi johtua jonkin laitteen viallisesta toiminnasta tai esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysverkon vuodosta. Kulutusdataa kannattaa hyödyntää vaikutusten seuraamiseksi myös silloin, kun laitteiden energiankäyttöä pyritään tietoisesti tehostamaan.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.