336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

sulatus ennen toimitusta o Kuuma ilma o Erillinen turbohöyrygeneraattori Rudus Oy, Yhteenveto tuloksista Kuuman veden lämmitys 1. 2. 3. 4. 5. 15 Hukkalämpöjen talteenotto: Joitakin hukkalämmönlähteitä tunnistettiin Tuusulan tehtaalla, mutta ne ovat pieniä ja hajallaan ympäri tehdasrakennusta.

FINLANDS ARKITETFÖRBUND | FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Huomioita Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiasta Tekijä Pvm Paikka Heini Korpelainen 11.02.2020 Kuulemistilaisuus | © 2020 | HEINI KORPELAINEN | 2/17/2020 Strategiset linjaukset • Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuuden parannukset kunnossapidon ja korjaustoimien yhteydessä • Vähähiilinen lämmitys

C Suhteellinen  kosteus   seinäpinnassa  on 70 % 60 % 9 g/kg 19°C HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO • Joka asunnossa oma ilmanvaihtokone • Ei konehuonetta • Pieni tilantarve • Edullinen investointikustannus • Asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä • Ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta – ei alipainetta • Ei vuotoilmaa ulkoseinistä tai porraskäytävästä • Tuloilman lämmitys

Otetaanko tuo lämpökuormaksi tuleva puolikas lämmitys- ja käyttövedenvaraajien kokonaislämpöhäviöstä, vai ainoastaan sen rakennuksen (laskettu suhteellinen) lämpöhäviöosuus, jossa lämpölaitos sijaitsee?

Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 45420,5 14,3 4.4.3 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 Korvausilman lämpeneminen tilassa - - -50,2 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 158947,9 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1

Kiviaineksen lämmitys tapahtuu hyvin lyhytkestoisissa jaksoissa, jolloin hetkittäiset tehontarpeet ovat suuria, mutta kokonaiskäyttöaika ja energiankulutus pientä.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta