Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.

Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valtio myöntää määrärahojen puitteissa tukea energiakatselmusten toteuttamiseen, energiankäytön tehostamiseen tähtääviin investointeihin sekä uusiutuvan energian ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon.

Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä. Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan!

Koti ja asuminen Lisätietoa kodin ja asuminen energiankäytöstä: Koti ja asuminen Asiaa energiasta – Energiatehokkaan asumisen opas Energiafiksusti vapaalla – Painettava versio Energiafiksusti vapaalla – Verkkosivuversio Energiatehokas ilmanvaihto Energiatehokkuuden asukaskampanja Energieffektiv bosättningskampanj Energy Efficient Housing Campaign Lämmitä fiksusti: Kodin tilojen suositeltavat

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.