Grafiikka: Matti Kuittinen 1 Vähähiilisen julkisen rakennuksen hankintakriteerit Lisätietoja Energia Materiaalit Innovaatiot • ym.fi/vahahiilinenrakentaminen • www.motiva.fi Suunnittelupalvelut • Energiankäytön • Materiaalien hiilijalanjälki lasketaan hiilijalanjälki lasketaan • Määräyksiä parempi • Vähintään 10 % energiatehokkuus uusiutuvia tai kierrätettyjä materiaaleja • Korjauskohteissa

On myös huomioitavaa, että esimerkiksi puutuoteteollisuuden pölynpoistoratkaisuissa suodatettu ilma saatetaan palauttaa takaisin tuotantotilaan, mikä onkin energiankäytön kannalta järkevää. Ilmaa saatetaan myös suodattaa 1 kierrättämällä ilmaa erillisten suodatinlaitteiden läpi.

Kuva 2 Esimerkki raaka-aineiden kuljetusten energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen esittämisestä tuotteittain 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1000 800 600 MJ / tonni 400 CO2 kg / tonni 200 0 Raaka-aine 1Raaka-aine 2Raaka-aine 3 2.3.5 Kuljetuskaluston tekniset ominaisuudet Energiankäytössä kuvataan kuljetuskaluston, esim. autokaluston keskeiset energiankulutukseen ja päästökuormitukseen

Suurimman osan alueen energiankäytöstä käyttää teollisuus 48 %. Energianlähteiden käytössä osansa ottavat myös rakennusten lämmitys (32 %) ja tieliikenne (17 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä.

tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää kiinteistöjen olosuhteita (esim. hiilidioksidi, kosteus, paine-ero jne). Edellä mainitut hinnat ja takaisinmaksuaika tarkistetaan sopimuksen jälkeisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta.

Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.