Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Kiinteistö (korjaa nimet) Lämmitysmuoto Lämmönkulutus: 2006 MWh 2007 MWh 2008 MWh 2009 MWh 2010 MWh Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä, MWh Vedenkulutus (kylmä vesi) Kiinteistö (korjaa nimet) 2006 m 3 /v 2007 m 3 /v 2008 m 3 /v 2009 m 3 /v 2010 m 3 /v Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä 1 2 14.12.2010/Motiva Oy

Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy. Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten.

Kokonaisuutena asuinkerrostalojen lämmönkulutus vuonna 2000 oli 14,2 TWh/a ja kiinteistösähkönkulutus 1,1 TWh/a. Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.

Kiinteistöjen lämmönkulutus: yhtiön / liiketoimintayksikön kiinteistöjen ei-tuotannollinen lämmön kokonaiskulutus. Kiinteistöjen rakennustilavuus: Yhtiön / liiketoimintayksikön ns. kaukolämmitettävien, ei-tuotannollisten tilojen kokonaisrakennustilavuus. Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

Esimerkiksi normitettu lämmönkulutus voi antaa liian korkean kulutuksen jonkin kuukauden ajalta. Kulutukset tarkastetaan ensisijaisesti energiayhtiöltä saatavien kulutuslukemien perusteella sekä lisäksi xxx Oy:n XXX-raportoinnin kautta.

Lasketaan rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmönkulutus ilmalämpöpumppukäytöllä (QILP). 5.

Suurin haaste hukkalämpöjen hyödyntämisessä on, että lämmönkäyttö on elintarviketeollisuudessa suhteellisen hajautettua: elintarviketeollisuus kokonaisuutena sisältää runsaasti erilaisia osaprosesseja, joiden yksittäinen lämmönkulutus on pientä. [7] Myös alatoimialojen välillä on merkittäviä eroja prosesseissa ja vaatimissa lämpötiloissa, ja yhtenäisten teknologisten ratkaisujen luominen

Talo 1 Talo 2 6 400 17 982 133 220 Kulutetun käyttöveden lämmönkulutus, kWh 2 820 4 675 Käyttöveden kiertojohdon lämmönkulutus, kWh 2 190 2 190 11 410 24 845 Lämmitysverkoston lämmönkulutus, kWh Lämpimän käyttöveden kulutus, litraa vuorokaudessa Lämmönkulutus yhteensä, kWh Lämmitysverkostosta jaetaan lämpöä lattialämmitykseen.

Lämmönkulutus on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt samalla tasolla.