Pakkasten myötä kotien lämmitystarve lisääntyy. Syyskuukausina kotitaloudet ovat onnistuneet hyvin energiansäästössä, mutta lämmitysenergian tarpeen lisäys edellyttää vielä lisäsäästöjä ja sähkönkäytön siirtämistä pois huippukulutustunneilta.

Näillä toimilla lämmitystarve vähenee ja uusi lämmitysjärjestelmä mitoitetaan suoraan oikein. – Ennen lämmitysjärjestelmäremonttia on järkevää selvittää ja tehdä alta pois energiatehokkuutta parantavat ja ostoenergian tarvetta vähentävät korjaukset ja säädöt.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt, tulisijan tehokas käyttö ja pienetkin lämmitystarvetta vähentävät toimet auttavat alentamaan lämmityksen kulutushuippuja.

Taloa ei tietenkään lämmitetä joka päivä ja lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b. Lisätietoa ja vinkkejä sähkönkäytön tehostamiseen kotona.

Älyä lämmitykseen Kaikki lämmitystarvetta vähentävät sekä lämmityksen oikea-aikaisuutta edistävät ratkaisut ovat asiantuntijoiden suosittelulistan kärkisijoilla.

Kannattaako sitä pitää päällä kesällä, kun lämmitystarvetta ei ole? Vastaus: Kosteiden tilojen lattialämmityksen tehtävä on mukavuustekijöiden lisäksi kuivattaa lattia, jotta vältetään kosteusvaurioilta. Lämmitystä kannattaa siis käyttää myös kesäaikaan, erityisesti silloin kun ulkoilma on kosteaa.

Esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuluessa kylmä ulkoilma voi päästä sisään rakennukseen, mikä heikentää olosuhteita ja kasvattaa tilojen lämmitystarvetta”, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. Suomessa eniten energiaa kuluu käyttöveden ja tilojen lämmittämiseen.

Pakkasten myötä kotien lämmitystarve lisääntyy. Syyskuukausina kotitaloudet ovat onnistuneet hyvin energiansäästössä, mutta lämmitysenergian tarpeen lisäys edellyttää vielä lisäsäästöjä ja sähkönkäytön siirtämistä pois huippukulutustunneilta.

Toisaalta auringon energiaa kannattaa hyödyntää myös passiivisesti lämpönä huomioimalla auringon säteilyn lämmitysvaikutus rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa, jolloin voidaan vähentää tilojen lämmitystarvetta.

Näin jäähdytystarvetta sekä lämmitystarvetta samalla laitteella. saadaan korvattua Monesti teollisuuden systeemit, joita lämpöpumput lämmittävät tai viilentävät eivät ole suoranaisesti eristetty prosessi tai tila, vaan virtaava aine.[3] 2.3 Hyötysuhde Lämpöpumppujen tehokkuuden tarkasteluun käytetään yleisen käytännön mukaan lämpökerrointa COP (Coefficient of Performance).