Kodin tulisijat Tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä.

Puita sytytettäessä tulisijassa tarvitaan paljon ilmaa, mutta palamisen aikana liian suuri veto lisää lämmön hukkaa. Oman tulisijan käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja opetella käyttämään tulisijaa oikein.

Tulisija yhdistettynä ilmalämpöpumppuun on Suomen suosituin hybridilämmitysjärjestelmä Lämmityskauden aikana Suomessa tuotetaan tulisijoilla 775 GWh määrä energiaa, joka vastaa yhden Olkiluodon tuottamaa energiamäärää.

Tulisijan käytöllä huippukulutukset kuriin Etenkin sähkölämmittäjien on hyvä lämmittää tulisijaa ennakoivasti ennen pakkasten kiristymistä ja jatkaa lämmitystä kylmän jakson ajan. Näin saadaan madallettua kylmän jakson aiheuttamaa kulutuspiikkiä.

Tarkista tulisijat ja savuhormit. Jos pinnoissa näkyy halkeamia, kutsu nuohooja sekä korjauta viat ennen tulisijojen käyttöä. Varmista hyvä ilmanvaihto. Puhdista tuloilmasuodattimet siitepölykauden jälkeen. Vaihda huonokuntoiset venttiilit nykyaikaisiin, joissa on valmiina suodatus- ja säätömahdollisuus.

Myös tulisijat ja savupiiput on puhdistettava ja tarkistettava vähintään kerran vuodessa.

Neuvontamenettelyä sovelletaan muun muassa pientalojen tulisijoihin, pilke- ja pellettikattiloihin sekä hakekattiloihin. Näistä energiankäytöltään suurin ryhmä on pientalojen pilkekattilat.

Tulisija- ja Savupiippuyhdistys TSY julkaisee Puulämmityspäivässä 5. helmikuuta 2020 mittavan tutkimuksen, kuinka tulisijan päästövaikutuksia voidaan pienentää jopa kolmanneksella. Lue lisää

Tulisija ja ilmalämpöpumppu. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan varaavan tulisijan asuinhuoneistoon tuottamaksi lämmitysenergiaksi voitaisiin laskea enintään 3 000 kilowattituntia vuodessa tulisijaa kohden. Momentti vastaa voimassa olevan asetuksen määräyksen 4.4.3 ensimmäistä lausetta muutettuna. Tulisijasta saatava hyöty on täysin käytöstä riippuvainen.

Paloteknistä saumamassaa käytetään tulisijojen ja uunin- luukkujen tiivistämiseen, se kestää  1200 °C:n lämpötilan. Osastoivien rakenteiden läpivientien tiivistyksissä käytetään tarkoitukseen testattuja palokatkomassoja. Polyuretaanimassa on vahva, joustava, ja se kiinnittyy kaikkeen. Sitä käytetään vain ulkotiloissa, koska siitä haihtuu isosyanaattikaasuja.