Lämmöntalteenotosta huolimatta energiakustannukset eivät käytännössä välttämättä pienene siirryttäessä painovoimaisesta koneelliseen ilmanvaihtoon, koska ilmanvaihtomäärät paranevat (kasvavat) runsaasti painovoimaiseen ilmanvaihtoon nähden ja lisäksi ilmanvaihtokoneen puhaltimet ja mahdollinen jälkilämmitysvastus kuluttavat jonkin verran sähköä.

Kosteudenpoisto edellyttää riittävää ilmanvaihtoa. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto on usein pienimmillään, joten tarvitaan lisätuuletusta. Mikäli lämmityskuluissa haluaa säästää, voi laskea lämpötilaa ja/tai käyttää aikaohjattua termostaattia. Toimivan säätimen avulla kulutusta voidaan vähentää parhaimmillaan jopa 2/3.

Useissa 1960-luvun taloissa ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureineen yleistyi 1970-luvun loppupuolella, ja vasta 1980-luvun lopulla saatiin käyttöön nykyaikaisempia lämmöntalteenottoratkaisuja.

Käyttäjiltä palautetta ongelmakohdista Rakennuksen taloteknisten järjestelmien (esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys) kunnon ja toiminnan selvittäminen kuuluu yleensä huoltohenkilöstölle, mutta yhteisten tilojen käyttäjät huomaavat parhaiten mahdolliset puutteet ja viat. Rakentavassa hengessä annettu palaute auttaa kouluisännöitsijää tai talonmiestä puuttumaan ongelmakohtiin.

Säätämällä esimerkiksi lämmitystä ja ilmanvaihtoa mittaustietojen perusteella, voidaan saavuttaa aina tarpeenmukaiset olosuhteet ja hyvä sisäilman laatu. Samalla säästyy energiaa. Kun energiankulutustiedot tuodaan käyttäjän nähtäväksi, jo pelkkä tietoisuus niistä voi johtaa energiaa säästäviin muutoksiin kulutustottumuksissa.

Asunnon käyttötapa vaikuttaa energiansäästöön Kotona/poissa -tilanneohjauksella esimerkiksi sähkölämmitys, valaistus ja ilmanvaihto toimivat aina halutulla tavalla. Energiaa säästyy, kun lämmitys- ja ilmastointilaitteet on kytketty aina asumistilanteen mukaiselle tasolle ja muun muassa: Lämpötilan pudotuksia voidaan tehdä automaattisesti.

Perussäätö on hyvä tehdä silloin, kun talon eristystasoa parannetaan (julkisivujen tai yläpohjan lisäeristys, ikkunoiden uusinta tai tiivistys), lämmitysverkkoa kunnostetaan tai ilmanvaihtoa muutetaan. Monessa kerrostalossa hyödynnetään poistoilman lämmöntalteenottoa poistoilmalämpöpumppuratkaisulla. Optimaalista on suunnitella ilmanvaihto ja lämmitysratkaisu kokonaisuutena.

Säädä lämmitystä ja ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Lämpötila nousee ihan itsestään, kun tuvassa on paljon väkeä ja hella paahtaa punaisena jouluruokia. Oikea ratkaisu on säätää lämmitystä pienemmälle jo ennen lämpökuorman syntymistä, jotta lämpöä ei tarvitse tuulettaa ulos.

Kynnysraot ja pienet talotekniikan läpimenot sopivat hyvin työmaan ilmanvaihtoon.

Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely. Kukin ryhmä tekee yhteenvedon.