Näiden perusteella voidaan todeta, että maltillisen skenaarion mukaan sähkönkulutus ei juurikaan nouse, kun taas Ilmasto neutraali kasvuskenaariossa sähkönkulutus nousee yli kolminkertaiseksi. (19) 21 Taulukko 4.1 Sähkönkulutuksen skenaariot, Fingrid – Verkkovision skenaarioluonnokset. (19) Skenaario Sähköä Vientiin Vuosi 2018 2035 2045 Sähkönkulutus, TWh 42 45 45 Ilmastoneutraali kasvu

Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2016 Kiinteistötyyppi Sähkönkulutus [MWh] Kiinteistöjen sähkönkulutus (myös lämmitys) 36 066 Katu- ja muu ulkovalaistus 7 500 Liikennevalot 310 Jätevesipumppaamot ja laitokset 2 285 Käyttöveden tuotanto 3 403 Yhteensä 49 564 3.4 Lämmöntuotanto Lappeenrannan Energian keskustaajaman alueella on yksi suuri kaukolämpöverkko, jonka alueella on

Kylmäenergiaa käytetään tuotantolinjojen prosessijäähdytyksiin sekä kylmävarastojen jäähdyttämiseen. 1.2 Energiatehokkuus ja säästöpotentiaali Taulukossa 1 esitetään kohteen nykyinen kylmäenergian sähkönkulutus sekä sähkön, lämmön ja vedensäästöpotentiaalit toimenpiteillä, joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta sekä tarvittavat investoinnit.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

ORC-prosessin sähkönkäyttövaikutuksia määriteltäessä on syytä muistaa, että ORC-prosessia käytettäessä ei tarvita nykyistä jäähdytystornikiertoa, jolloin sekä kierron pumppauksen että jäähdytystornien puhaltimien sähkönkulutus jää pois.

Energiankulutusta kuvaavien tunnuslukujen, esimerkiksi sähkönkulutus tuotettua ateriakiloa, yhtä annosta tai ruokailijaa kohden, avulla päästään energiatehokkuuden seurannassa, tavoitteiden asettamisessa ja vaikutusten arvioinnissa hyvinkin tarkalle tasolle. Vedenkulutuksen seurannassa kannattaa edetä samoin erottamalla vähintään astianpesun kulutus kokonaiskulutuksesta.

Sen laskennassa huomioidaan ulkovaipan rakenteiden pinta-alat, kylmäsillat ja U-arvot, ikkunoiden ilmansuunnat, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteet sekä teknisten järjestelmien, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus.