Vanhoja moottoreita uusittaessa tulee selvittää moottoreiden nykyinen sähkönkulutus ja vaatia, että uusien moottoreiden energiankulutus on tämän alapuolelle. Täten saavutetaan parempi hyötysuhde. Yleensä laitteistoissa on energiansäästöpotentiaalia. Lisäksi vanhaa moottoria vaihdettaessa on syytä tarkistaa sen päämitat, jotta mahdollinen sovitusalusta osataan mitoittaa oikein.

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Yhteensä Taulukko 2: Organisaation sähkönkulutus vuosina 2009-2013 Kiinteistö Yksikkö 20 09 MWh 20 10 MWh 20 11 MWh 20 12 MWh 20 1 3 MWh [Kiinteistö 1] MWh [Kiinteistö 1] MWh/hlö [Kiinteistö 2] MWh [Kiinteistö 2] MWh/hlö [jne.] Yhteensä MWh Keskiarvo MWh/hlö Taulukko 3.

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

Näiden vuotuinen sähkönkulutus on liki 175 GWh. Jäähdytyksen sähkönkulutuksen on myös arvioitu kasvavan: uudisliikerakennuksista 95 %:ssa on jäähdytystä. Ajantasaiset toimintaselostus ja huoltokirja Jäähdytysjärjestelmän käyttö suunnitellusti edellyttää selkeää toimintaselostusta, jonka pystyy liittämään rakennusautomaatiojärjestelmään.

Energiankulutusta kuvaavien tunnuslukujen, esimerkiksi sähkönkulutus tuotettua ateriakiloa, yhtä annosta tai ruokailijaa kohden, avulla päästään energiatehokkuuden seurannassa, tavoitteiden asettamisessa ja vaikutusten arvioinnissa hyvinkin tarkalle tasolle. Vedenkulutuksen seurannassa kannattaa edetä samoin erottamalla vähintään astianpesun kulutus kokonaiskulutuksesta.

Suuri sähkönkulutus lisää vastaamisen todennäköisyyttä. Sähkölämmittäjät ovat aiemmissa tutkimuksissa vastanneet muita pientaloissa asuvia todennäköisemmin. Nyt tähän ryhmään liittyivät maa- ja ilma-vesilämpöpumpuilla lämmittävät taloudet.

Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä raportissa on esitetty kolme erilaista menetelmää, joilla ilma-ilmalämpöpumpun nettotuotto, vuosilämpökerroin ja sähkönkulutus voidaan määrittää: 1. Yksinkertainen energiamerkintään tukeutuva menetelmä, jossa ilmailmalämpöpumpun nettotuotto määritellään kiinteänä prosenttiosuutena asunnon tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiatarpeesta.

Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaalien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva 1, Tilastokeskus 2016). 13 Kuva 1.