Lämmitys vie 1,5 h ja sen sähkönkulutus on noin 1 kWh. Automaattinen vedenotto. Kylmällä vedellä täyttö kestää noin 50 min lämmetä (1 kWh) ja lämpimällä vedellä noin 30 min (0,6 kWh). Varustettu energia-/yöverhoilla tai luukuilla. Sähkönkulutus voi olla vuorokaudessa 17 kWh, energia/yöverho säästää noin 30 %.

Selvittäkää ensimmäiseksi, paljonko vuotuinen sähkönkulutus on. 2. Päättäkää, haluatteko ostaa sähkön ja alkuperätakuut yhdessä vai erikseen. – Kaikki sähkö uusiutuvaa vai osa? – Alkuperätakuut koko kulutukselle vai vain osalle? 3. Miettikää, mitä muita kriteereitä mahdollisesti haluatte asettaa toimittajille. – Esim. tietty tuotantomuoto, ympäristömerkintä. 4.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Konesaleille on tyypillistä, että sähkönkulutus pinta-alaa kohden on huomattavan suuri ja neliötehot ovat yli 1000 W/m2. Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet löytyvät useimmiten jäähdytyksen sekä sähkönjakelun toteutusratkaisuista.

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Sähkölämmitäjän sähkönkulutus vaihtelee talvi- ja kesäkuukausien välillä suures�. Sähkönkulutus kWh Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 huh� touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Vedenkulutuksessa on suuria eroja ko�talouksien välillä.

Analyysi on suositeltava myös kaupoille, joiden sähkönkulutus ylittää 150 MWh vuodessa. Energiatehokkuus ei välttämättä vaadi mittavia investointeja – pelkästään laitteiden säädöillä, sijoituksella ja oikealla käytöllä saavutetaan tuntuvia säästöjä. tarkastelee kokonaisvaltaisesti kaupan kylmäntuotannon energiatehokkuutta.

Kaikkiaan analysoitiin tietoja noin tuhannesta kohteesta; mm. noin 300 lämpöpumppua hyödyntävää kotitaloutta, yli 300 kotitalouden sähkönkulutustiedot • Aktiivista viestintää tuloksista: casekortteja, artikkeleita ja tiedotteita, verkkoaineisto, luentoja ja esityksiä, vierailuja • Työkalu energiayhtiöiden asiakaspalvelun tueksi Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista • yhteistyöryhmissä Sähkönkulutus

Kostuttimen sähkönkulutus on ollut vuonna 2004 arviolta 35 MWh/a. Mikäli kostuttimen kostutustehon lasku olisi huomattu heti kevättalvella 2004 ja kostutuspatruunat olisi vaihdettu uusiin, olisi kostuttimen sähkönkulutus ollut koko vuoden osalta arviolta 155 MWh/a.