Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 47,3 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. Taulukko 31.

Jäähdytysjärjestelmän ostoenergiankulutus on laskettu simulointiohjelmalla saadusta jäähdytysenergian nettotarpeesta luvun 3 mukaisesti ottamalla huomioon jäähdytyksen häviöt ja jäähdytyksen apulaitteiden sähkönkulutus RakMk D5/2012:ssa esitetyllä tavalla.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 63,9 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 44 Taulukko 31.

Valaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on laskettu määräyskokoelman osan D3 (2012) mukaisesti. Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 60,0 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 48 31.

Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan luvussa 6.1, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.

Ilmanvaihtojärjestelmän jälkilämmityspatterin tarvitsema sähköenergia lasketaan lämmitysjärjestelmän osana. 3.4 Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus yhteensä Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähköenergian kulutukset on esitetty taulukossa 14. Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönenergian kulutus lämmittävät huoneilmaa.

Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan kaavassa 6.4, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 43,4 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 46 31.

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.