E-lukulaskennassa valaistuksen sähkönkulutus lasketaan asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuuden mukaisesti. Oppaan rakenne on esitetty kuvassa 1. 1. Johdanto 2. Määritelmiä ja käsitteitä 3. Asetukset ja ohjeet 4. Valaistuksen tehontiheyden ja ohjauksen huomioiminen E-lukulaskennassa 5. Laskentaesimerkit Kuva 1.

Informaatio-ohjaus vähensi sähkönkulutusta lämmityskaudella yli kymmenen prosenttia Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kotitalouskohtainen kulutustieto auttavat vähentämään sähkönkulutusta etenkin talvikuukausina, jolloin sähkönkulutus on korkeimmillaan. Vähennys oli keskimäärin kymmenen prosenttia.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 56 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Sähkönkulutus Suomen vuotuisen sähkön kulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 95 TWh. Tätä profiilia käytetään mallinnuksen pohjana. Profiili on siis kulutus ilman kysyntäjoustoa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä.

hyötysuhdetta – edellyttää toimenpideluvan kunnalta – ei yleensä mahdollinen pohjavesialueella Ilma-vesilämpöpumppu + voi korvata öljy- tai maakaasulämmityksen kokonaan yhdessä sisäyksikköön kytkettyjen sähkövastusten kanssa + erinomainen öljyn tai maakaasun rinnalla hybridilämmityksenä + hyvä valinta uuteen lattialämmityskohteeseen + edullisempi hankkia kuin maalämpö – maalämpöä korkeampi sähkönkulutus

Silloin kun asunnon sähkönkulutus alittaisi asunnolle jyvitetyn aurinkosähkön tuotannon, loppuosasta maksettaisi ylijäämäsähkön myyntisopimuksen mukainen korvaus. Sähkön siirtomaksuihin ja sähköveroon järjestely ei vaikuttaisi.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.

Taulukossa 1 esitetään tarkasteluvuoden kaukojäähdytyksen mitattu kulutus tai jäähdytyskoneistojen mitattu sähkönkulutus. Mikäli jäähdytyskoneistojen sähkönkulutusta ei ole mitattu, tulee se arvioida erillisiin kerta- tai seurantamittauksiin tai laskelmiin perustuen.

Näiden perusteella voidaan todeta, että maltillisen skenaarion mukaan sähkönkulutus ei juurikaan nouse, kun taas Ilmasto neutraali kasvuskenaariossa sähkönkulutus nousee yli kolminkertaiseksi. (19) 21 Taulukko 4.1 Sähkönkulutuksen skenaariot, Fingrid – Verkkovision skenaarioluonnokset. (19) Skenaario Sähköä Vientiin Vuosi 2018 2035 2045 Sähkönkulutus, TWh 42 45 45 Ilmastoneutraali kasvu

Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2016 Kiinteistötyyppi Sähkönkulutus [MWh] Kiinteistöjen sähkönkulutus (myös lämmitys) 36 066 Katu- ja muu ulkovalaistus 7 500 Liikennevalot 310 Jätevesipumppaamot ja laitokset 2 285 Käyttöveden tuotanto 3 403 Yhteensä 49 564 3.4 Lämmöntuotanto Lappeenrannan Energian keskustaajaman alueella on yksi suuri kaukolämpöverkko, jonka alueella on