Kohteesta riippuen parhaiten kuvaava tieto voi olla rakennuspiirustukset, rakentamisajankohta voimassa olleet määräykset tai ohjeet jne. ” Käyttötarkoitusluokan 9 rakennukset: Jätetäänkö käyttötarkoitusluokan 9 lämpökuormat sekä valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönkulutus huomioimatta? D3:ssa ei ole taulukkoarvoja näiden suhteen käyttötarkoitusluokalle 9.  

sähköenergian kulutus ........................................... 16 3.4 Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus yhteensä ............................................. 17 4.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Analyysi on suositeltava myös kaupoille, joiden sähkönkulutus ylittää 150 MWh vuodessa. Energiatehokkuus ei välttämättä vaadi mittavia investointeja – pelkästään laitteiden säädöillä, sijoituksella ja oikealla käytöllä saavutetaan tuntuvia säästöjä. tarkastelee kokonaisvaltaisesti kaupan kylmäntuotannon energiatehokkuutta.

Lämmitysjärjestelmä Merkintä Suure Arvo Yksikkö Lähde Lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhde 0,95 - YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝜂𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠,𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Lämmönjakelujärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus 0,5 kWh/(m2 a) YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝑒𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Taulukko 7.

Kostuttimen sähkönkulutus on ollut vuonna 2004 arviolta 35 MWh/a. Mikäli kostuttimen kostutustehon lasku olisi huomattu heti kevättalvella 2004 ja kostutuspatruunat olisi vaihdettu uusiin, olisi kostuttimen sähkönkulutus ollut koko vuoden osalta arviolta 155 MWh/a.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Vuotuinen sähkönkulutus lasketaan kertomalla pumpun ottama teho mitoituspisteessä kyseisen tehon huipunkäyttöajalla. Esimerkiksi tarjoajalle 1: 127 kW· 6 500 h/a = 825 500 kWh/a Vuotuinen käyttökustannus lasketaan kertomalla käytetty sähkönkulutus sähkön hinnalla.

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.