Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

ORC-prosessin sähkönkäyttövaikutuksia määriteltäessä on syytä muistaa, että ORC-prosessia käytettäessä ei tarvita nykyistä jäähdytystornikiertoa, jolloin sekä kierron pumppauksen että jäähdytystornien puhaltimien sähkönkulutus jää pois.

Energiankulutusta kuvaavien tunnuslukujen, esimerkiksi sähkönkulutus tuotettua ateriakiloa, yhtä annosta tai ruokailijaa kohden, avulla päästään energiatehokkuuden seurannassa, tavoitteiden asettamisessa ja vaikutusten arvioinnissa hyvinkin tarkalle tasolle. Vedenkulutuksen seurannassa kannattaa edetä samoin erottamalla vähintään astianpesun kulutus kokonaiskulutuksesta.

Sen laskennassa huomioidaan ulkovaipan rakenteiden pinta-alat, kylmäsillat ja U-arvot, ikkunoiden ilmansuunnat, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteet sekä teknisten järjestelmien, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus.

Kuhmon Lämpö Oy:n polttoaine tuli kaikki Kantolan teollisuusalueen tehtaiden puuperäisistä sivuvirroista. 3.2.3 Sähkönkulutus Sähkön kulutus Vuosi 2016 GWh Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Yhteensä 40 43 46 129 Kuva 16.

Pykälän toisen momentin mukaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon lämmönjaon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, lämmön luovutuksen häviöt, lämmitysenergian tuoton häviöt ja muunnokset, lämpimän käyttöveden siirron ja kiertojohdon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, varastoinnin häviöt sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus

Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaalien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva 1, Tilastokeskus 2016). 13 Kuva 1.