. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

kokeilu vedellä  Tarkastettu, ettei läpivienneistä tule kosteusvaurioita rakenteisiin  Laitteen ja kauko-ohjaimen käyttöönotto-opastus  Laitteen toiminnan opastus lämmityslaitteena osana muuta lämmitysjärjestelmää  Toimintaolosuhteiden rajoitukset ________________________________________________  Automaattinen ulkoyksikön sulatustoiminto käyty läpi  Laite maadoitettu kunnolla (sähkön

Järjestelmä ilmattu       Lämmönkeruuneste       Tasoastia/paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventteiili       Sulkuventtiili       Kiertovesipumppu asetus               LÄMMITYSVESI PIIRI               Järjestelmä huuhdeltu       Järjestelmä ilmattu       Paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventtiili       Sulkuventtiilit       Kiertovesipumppu asetettu               SÄHKÖ

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Poltosta saadaan energiaa, joka hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Normaalikuutiometri: Yksi kuutio kaasua normaalissa ilmanpaineessa (101,3 kPa) ja nolla-asteen lämpötilassa. Pelletit ja briketit: Valmistetaan puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Raaka-aineeksi käy kuiva sahanpuru, kutterinlastu ja hiontapöly. Pellettien pituus on noin 1–3 cm ja halkaisija 6–12 mm.

Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmön- ja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset.

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.