Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Lämmönkulutuksen toteutuneen tiedon lisäksi pitäisi esittää niin sanottu normitettu eli lämpötilakorjattu lämmönkulutus, joka tekee mahdolliseksi eri lämmityskausien kulutusten vertaamisen keskenään, muistuttaa asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.

Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy. Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten.

Esimerkiksi normitettu lämmönkulutus voi antaa liian korkean kulutuksen jonkin kuukauden ajalta. Kulutukset tarkastetaan ensisijaisesti energiayhtiöltä saatavien kulutuslukemien perusteella sekä lisäksi xxx Oy:n XXX-raportoinnin kautta.

Kirkkotie 17 on vuonna 1996 valmistunut 1-rappuinen kerrostalo, jonka normitettu lämmönkulutus on 257 MWh. Kohteessa on 24 huoneistoa ja yksi keskitetyn ilmanvaihdon poistopuhallin. Laitetoimittajan tarjouksen mukaan poistoilmalämpöpumpun investointi kohteeseen on kokonaisuudessaan noin 71 000 €.

Suurin haaste hukkalämpöjen hyödyntämisessä on, että lämmönkäyttö on elintarviketeollisuudessa suhteellisen hajautettua: elintarviketeollisuus kokonaisuutena sisältää runsaasti erilaisia osaprosesseja, joiden yksittäinen lämmönkulutus on pientä. [7] Myös alatoimialojen välillä on merkittäviä eroja prosesseissa ja vaatimissa lämpötiloissa, ja yhtenäisten teknologisten ratkaisujen luominen

Kaupungin rakennusten sääkorjattu lämmönkulutus on vuonna 2017 noin 104 000 MWh ja sähkönkulutus noin 52 700 MWh. Nämä tiedot edustavat noin 633 400 kiinteistöjen bruttoalaa (johon lasketaan sekä kylmät että lämpimät tilat). Tyypillisiä suuria kunnan kulutuskohteita ovat esimerkiksi sairaalat, oppilaitokset, koulut, päiväkodit, uimahallit, kirjastot.