Kulutuksen normitus Laskentakaavat ja – ohjeet 7 (8) 01–2023 Laskukaava, lämmin käyttövesi (KAAVA 6) Lämmin käyttövesi Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta.

Myös lämmin käyttövesi riittää silloin kaikissa olosuhteissa. Laiteuusinnan yhteydessä on tärkeää huolehtia oikeasta mitoituksesta ja energiatehokkuuden toteutumisesta koko rakennuksessa, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Sähköntuotanto voidaan aurinkoisella säällä ohjata myös esimerkiksi suoraan vesivaraajaan lämmittämään käyttövettä. Rakennusten energiamääräysten ja hiilidioksidin päästötavoitteiden kiristyessä erilaiset hybridienergiajärjestelmät yleistyvät. Niissä sähkön ja/tai lämmön tarve katetaan useammasta kuin yhdestä lähteestä.

Avainasemassa oikea mitoitus Lämmitysjärjestelmän tavoite on tuottaa kaikissa olosuhteissa mukava ja riittävä lämpö rakennuksen tiloihin sekä lämmin käyttövesi. Kaukolämpöenergiaa kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti niin, että energiankulutus ja tehontarve ovat mahdollisimman pienet.

Asunto Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 valmistunut vuonna 2003 hoitokulut noin 4 euroa/m 2 lämminvesimaksu 10 euroa/hlö/kk merkittävin lämpöhäviö on poistoilma toiseksi merkittävin lämpöhäviö on lämmin käyttövesi/jätevesi Lisätietoja: Timo Jokinen timo.m.jokinen@gmail.com puh. 050 453 2737 Motivan koordinoimassa Kestävä vedenkäyttö -hankkeessa vuonna 2020 tuotettu julkaisu: Palaa otsikoihin

Lämmitys ja lämmin käyttövesi tuotetaan ilmavesilämpöpumpulla. Lisätiedot: Talo Honka Huomen Energialasku kuriin jo suunnitteluvaiheessa Energiatehokkaalle pientalolle ei ole yhtä mallia tai reseptiä.

Ensiö dm3/s Toisio dm3/s Lämpötilaero Ensiö °C Toisio °C Painehäviöt Ensiö kPa Toisio kPa Kesäsulut Säätölaitteet säätökäyrä yöpudotus Säätöventtiili malli kv dm3/s Pumput malli/ohjaus virtaama dm3/s paineenkorotus kPa juoksupyörän Ø mm Paisuntalaitteet malli tilavuus dm3 esipaine kPa VV avautumispaine kPa paine nyt kPa Lämpömittarit KOHDE KAUKOLÄMPÖLAITTEET Lämmönsiirrin, lämmin käyttövesi

Arvot on laskettu normaalin asuntoilmanvaihdon poistoilmavirroilla, missä lämpöpumppu lämmittää sekä tiloja, ilmanvaihtoa että käyttövettä. Muissa tapauksissa tulee käyttää yksityiskohtaisempaa menetelmää. Taulukko 6.11.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5200 kWh - Lämmitys 10500 kWh - lämmin käyttövesi 3800 kWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % Tuulivoima voi olla hyvä vaihtoehto sähköntuotannossa myös maatiloille ja omakotitaloille.