Lämmityskauden alkaessa on testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkaako patteri lämmetä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata ja tarkkailla läpi lämmityskauden. Luotettavan mittaustuloksen saa asettamalla mittarin huoneen väliseinälle, reilun metrin korkeuteen.

Joissakin taloissa on kosteiden tilojen lämmityspiireille erikseen oma kiertovesipumppunsa ja lämmitysveden säätönsä. Jos koko lämmitystä ei voi katkaista, voi osan lämmityspiireistä, esimerkiksi vesipatterit, säätää termostaatista minimille, jolloin patterit kylmenevät.

Patteritermostaatit irrotetaan, lämmitysverkosto täytetään vedellä, verkosto sekä patterit ilmataan ja verkoston paine säädetään. Patteri- ja linjasäätöventtiileihin asetetaan suunnitellut esisäätöarvot. Linjasäätöventtiileistä tarkistetaan verkoston vesivirtaamat tai vaihtoehtoisesti paine-erot . Asetetaan lämmitysjärjestelmän säätökäyrä.

Rakenteiden tiiveys ja järjestelmien säätö vaikuttavat hyötysuhteisiin. Kokonaisuuden hallinta?

Puhallinnopeuden säätö pienentää kuivaamon sähkön (ominais)kulutusta. - Höyryverkoston toimivuus? Lauhteenpoistimien kunto? 5 Lopputuotteen laadun hallinta ja ylikuivauksen riskin hallinta Miten lopputuote mitataan? Vastaavatko säätö- ja mittaustoiminta tarvetta? Mittauspiikkien tyyppi ja käyttötapa?

Veden höyrystäminen kammiossa kuluttaa patterin kapasiteettia. Jos käytetään höyryä, kapasiteetti vapautuu kuivaukseen. - Mikä on kostutukseen käytettävän höyryn tai veden määrä?

Biopolttoainekattila K2 on rakennettu ns. peruskuormakattilaksi, mutta sitä on mahdollisuus käyttää myös säätöön. K2 tuottaa korkeapaineista +113 bar/525 °C höyryä vastapaineturbiinille VP2. Höyry paisuu turbiinin läpi matalapaineverkon paineeseen +2,4 bar.