Penttilänranta on Joensuun kaupungin omistuksessa, samoin kuin Näädänkadun tontti. Kaupungin kanssa onkin sovittu, että Näädänkadun tontti vaihdetaan tonttiin Penttilänrannassa. Joensuun Elli saa vaihdossa arvokkaamman tontin ja kaupunki hyötyy Näädänkadun tontista kaavamuutoksen jälkeen, myydessään uudelleenkaavoitetut rivitalo- ja omakotitalotontit eteenpäin.

Rakennustoiminnan riskejä voivat olla mm. autonosturien käyttö ahtaalla tontilla. Riskejä ovat myös työturvallisuutta vaarantavat seikat, jotka eivät ole itsestään selvyyksiä määräysten perusteella (kuten lähistöllä olevat jännitelinjat ym.). Tonttiin liittyvistä työturvallisuustekijöistä yleisimpiä ovat selvitys kaapeleista ja putkistoista sekä tontin kantavuustiedot.

Vaakakeräysjärjestelmästä poiketen lämpökaivoon perustuva maalämpöjärjestelmä sopii myös pienemmille tonteille. (Motiva 2018d.) Kaupungin rakennusmääräysten ja muiden maalämpöjärjestelmien rakentamista ohjaavien sääntöjen lisäksi seuraavat ympäristöministeriön ympäristöoppaan ohjeetäisyydet olisi kuitenkin huomioitava lämpökaivon sijaintia valitessa (taulukko 30).

Jämsän vaakuna ja sijainti KUVA 3. Jämsän energiatase 9 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuvassa 3 esitetään yhteenvetona uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja todetut lisäämismahdollisuudet. Jämsän alueen rakennusten lämmityksen öljyn kulutus on 90 GWh vuodessa. Tämä voidaan periaatteessa korvata kokonaan puupolttoaineilla ja lämpöpumpuilla.

Polttopuuvaraston sijainti tontin rajasta asettaa paloteknisiä vaatimuksia. Näissä vaatimuksissa voi olla paikkakuntakohtaisia ja korttelikohtaisia eroja. Polttopuun väliaikaisessakin säilytyksessä on otettava huomioon mahdolliset paloturvallisuusriskit. Rakennusten seinustoilla ei saa säilyttää polttopuuta.

Pihtiputaan vaakuna ja sijainti 3 KUVA 2. Pihtiputaan energiatase 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuvassa 3 esitetään yhteenvetona uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja todetut lisäämismahdollisuudet. Pihtiputaan alueen rakennusten lämmityksen öljyn kulutus on 24 GWh vuodessa.

Jyväskylän vaakuna ja sijainti 3 KUVA 2. Jyväskylän energiatase 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuvassa 3 esitetään yhteenvetona uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja todetut lisäämismahdollisuudet. Jyväskylän alueen rakennusten lämmityksen öljyn kulutus on 290 GWh vuodessa ja sen rahallinen arvo on noin 21 miljoonaa euroa.

Raportti sisältää DGS:n ohjeistuksen systeeminen sijoittelusta räystäisiin, palomuureihin ja palo-osastointeihin nähden: Aurinkovoimaloiden paloturvallisuus kirjallisuusselvitys 2019-12A.docx www.soleras.fi Page 5-43 • • • • Etäisyys tontin rajaan > 1,25 m (Suomessa suurempi?). Suurin yksittäisen kentän mitta 40x40 m, vähintään 1 m käytävät muihin kenttiin.