Automaatio- ja ohjausjärjestelmävaatimus yli 290 kW muiden kuin asuinrakennusten lämmitys- ja ilmavaihtojärjestelmiin. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset (VAETS; TETS) vuosina 2017-2025. Koulutus, neuvonta, informaatio-ohjaus, teknologiakehitys, korjaus- ja kiinteistönpidon palvelutarjonta.

Lämmityskäytössä olevan lämpöpumpun sähköenergiankulutus voidaan laskea D5:n kaavalla (6.17) WLP,lämmitys  QLP,lämmitys,tilat SPFtilat  QLP, lämmit, lkv SPFlkv  Wlisälämmitys jossa WLP, lämmitys QLP, lämmitys, tilat SPFtilat QLP, lämmitys, lkv SPFlkv Wlisälämmitys (6.17) lämpöpumppujärjestelmän sähköenergian kulutus, kWh lämpöpumpun tuottama tilojen lämmitysenergia, kWh lämpöpumpun

Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitalous- sähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 16 800 3 200 4 600 9 000 2000-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 17 150 3 200 4 600 9 350 Lähde: Energiateollisuus

Lautaslämmitin: Lautasten lämmitys on tarpeen, kun halutaan varmistaa annoksen pysyminen kuumana. Lautasia ei tarvitse lämmittää, jos aterian eri osat ovat samalla lautasella (esimerkiksi kouluateriat). Säädä lautaslämmittimen termostaatti noin 70 celsiusasteeseen. Laitteen lämmitys kestää 1,5 h. Lämpöhaude: Älä laita liikaa vettä lämpöhauteisiin; noin 4 cm riittää.

Hyödyntämiskohteet Vesihuoltolaitoksilla tarvitaan lämpöenergiaa voi hyödyntää seuraaviin kohteisiin: Kiinteistöjen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämmin käyttövesi henkilökunnan käyttöön Lämmin käyttövesi tuotannon tarpeisiin Prosessilämmitykset (esimerkiksi mädättämö) Yleisimmin käytetyt ratkaisut Tyypillisimpiä LTO ja lämpöpumppuratkaisuja vesihuoltolaitoksilla ovat: Kiinteistöjen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lue lisää taloautomaatiosta Lue lisää: Vesikiertoinen lämmitys – ylläpito ja säätö Lue lisää: Kuiva sähkölämmitys – ylläpito ja säätö

Talon vastaanotossa valvoja ja LVI-urakoitsija tarkistavat lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikan säädöt. Talon ilmamäärät ja painesuhteet säädetään kuntoon, jotta kunkin huonetilan tulo- ja poistoilmanvaihto sekä lämmitys toimivat suunnitelmien mukaisesti. Loppukatselmus Loppukatselmuksessa rakennusvalvonta toteaa hankkeen rakennuslupa-asiakirjojen mukaisesti valmiiksi.

Direktiivi asettaa yksityiskohtaisia vaatimuksia sille, miten jäsenvaltioissa mitataan lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä lämpimän käyttöveden kulutusta. Vaatimukset edellyttävät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.

Suomessa artikloiden lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien pakollisten tarkastusten sijaan hyödynnetään vaihtoehtoisia ja vapaaehtoisia toimia, joista Suomessa on hyvää kokemusta muun muassa Energiatehokkuussopimusten kautta.