Vanhoja moottoreita uusittaessa tulee selvittää moottoreiden nykyinen sähkönkulutus ja vaatia, että uusien moottoreiden energiankulutus on tämän alapuolelle. Täten saavutetaan parempi hyötysuhde. Yleensä laitteistoissa on energiansäästöpotentiaalia. Lisäksi vanhaa moottoria vaihdettaessa on syytä tarkistaa sen päämitat, jotta mahdollinen sovitusalusta osataan mitoittaa oikein.

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Kaksin- tai kolminkertaistettaessa uudisrakentamisen määrä sähkönkulutus ei kuitenkaan muutu samassa suhteessa, koska CHC:n sähkönkäyttö ei kaksin- tai kolminkertaistu. SunZEBv-tapauksissa, joissa jäähdytys on toteutettu rakennuskohtaisesti kompressorikäyttöisillä vedenjäähdytyskoneikoilla, lisääntyy sähkönkulutus hieman SunZEB-konseptia enemmän.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.

Taulukossa 1 esitetään tarkasteluvuoden kaukojäähdytyksen mitattu kulutus tai jäähdytyskoneistojen mitattu sähkönkulutus. Mikäli jäähdytyskoneistojen sähkönkulutusta ei ole mitattu, tulee se arvioida erillisiin kerta- tai seurantamittauksiin tai laskelmiin perustuen.

Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2016 Kiinteistötyyppi Sähkönkulutus [MWh] Kiinteistöjen sähkönkulutus (myös lämmitys) 36 066 Katu- ja muu ulkovalaistus 7 500 Liikennevalot 310 Jätevesipumppaamot ja laitokset 2 285 Käyttöveden tuotanto 3 403 Yhteensä 49 564 3.4 Lämmöntuotanto Lappeenrannan Energian keskustaajaman alueella on yksi suuri kaukolämpöverkko, jonka alueella on

Kylmäenergiaa käytetään tuotantolinjojen prosessijäähdytyksiin sekä kylmävarastojen jäähdyttämiseen. 1.2 Energiatehokkuus ja säästöpotentiaali Taulukossa 1 esitetään kohteen nykyinen kylmäenergian sähkönkulutus sekä sähkön, lämmön ja vedensäästöpotentiaalit toimenpiteillä, joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta sekä tarvittavat investoinnit.

Tasainen sähkönkulutus kuvaa sitä, että seurantajakson aikana ei tilojen käyttäjämäärissä ja tiloja palvelevien LVIS-järjestelmien käyttöajoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Liitteen tariffivertailussa on esitetty kulutuksen arvioitu jakautuma vaihtoehtoisten tariffien aikajaksoihin.

Yhdyskäytävän lämmityksen sähkönkulutus on arviolta 23 MWh/a. Yhdyskäytävän lämmitys voitaisiin hoitaa kylmimpiä pakkasjaksoja lukuun ottamatta ilmalämpöpumpulla. Nykyistä sähkölämmitystä tarvittaisiin ainoastaan silloin, kun ulkolämpötila on alle –15 oC.

Tehostamispotentiaaliksi  arvioitiin  lämpöenergian  häviöt  ja  kasvanut  sähkönkulutus  savukaasupuhaltimilla.  Palamisilmapuhaltimilla  tarvittava  lisäteho muuttuu suurelta osin palamisilman lämpöenergiaksi, mitä voidaan  pitää  hyötynä  palamisprosessille.  Palamisilmapuhaltimien  sähköenergian  säästöpotentiaali  arvioitiin  pieneksi.