Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Selvittäkää ensimmäiseksi, paljonko vuotuinen sähkönkulutus on. 2. Päättäkää, haluatteko ostaa sähkön ja alkuperätakuut yhdessä vai erikseen. – Kaikki sähkö uusiutuvaa vai osa? – Alkuperätakuut koko kulutukselle vai vain osalle? 3. Miettikää, mitä muita kriteereitä mahdollisesti haluatte asettaa toimittajille. – Esim. tietty tuotantomuoto, ympäristömerkintä. 4.

Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?