Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

BEWI RAW:n tuotantolaitoksen energiatehokkuutta on parannettu myös säätämällä kiinteistöjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Energiankulutuksen minimoimisessa on ollut apuna ulkopuolinen asiantuntijayritys. Parhaat ideat tulevat omalta henkilöstöltä Tuotantolaitoksella energiaa säästää myös vanhojen valaisimien vaihtaminen energiatehokkaaseen led-tekniikkaan.

Alalla on hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisesta: tarpeen on pystyä ymmärtämään isoja, laajoja kokonaisuuksia: ymmärtää koko energia- ja kiinteistöpuolesta, miten automaatio, ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys toimii laaja-alaisesti vaikuttaen toisiinsa. LVI-suunnittelussa esim. ymmärrys siitä, miten muut järjestelmät vaikuttavat omaan suunniteltavaan kokonaisuuteen.

Tähän on valittu 2000-luvun pientalo, kooltaan n. 150 m2, jonka lämmitys ja kiinteistösähkö kuluttavat vuodessa noin 9350 kWh. Taloa ei tietenkään lämmitetä joka päivä ja lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b.

SunZED-konseptissa järjestelmän pääkomponentit ovat alueelliset lämmitys- ja jäähdytysverkostot, lämpöpumppulaitos ja tärkeimpänä itse rakennukset ja niiden normaalia hieman edistyksellisemmät talotekniset järjestelmät. SunZED-kokonaisuuteen ei tarvita lämmön varastointia niin kauan kuin lämmölle on kysyntää lämpimän käyttöveden valmistuksessa.

Tyypillisiä aurinkokeräinneliöitä: 4–8 keräinneliötä, pientalon käyttöveden lämmitys (keräinala noin 1,25 m 2 /henkilö), 8-12 keräinneliötä, pientalossa iso lämminvesivaraaja, ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojan lämmitykseen, vähintään 20 keräinneliötä, asunto-osakeyhtiön järjestelmä.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Tyypillinen tuotanto käyttövedelle on 0,4 MWh/keräin-m 2 , kun muissa käyttökohteissa (esimerkiksi tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 0,5 MWh/keräin-m 2 tuottoihin. Hintaan vaikuttaa asennustyössä myös muun muassa telinetöiden tai nosturin tarve sekä putkitusten pituus. Lisäkustannuksia voi aiheuttaa myös uusi lämminvesivaraaja.

Hyvä hyötysuhde, mutta ohjaamon lämmitys kylmällä lyhentää toimintamatkaa Sähkömoottorin hyötysuhde on ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna (85–95 % vs. 25–30 %). Siksi voimalinja tuottaa hyvin vähän hukkalämpöä, joten talvikäytössä ohjaamon lämmitykseen tarvittava energia otetaan pääosin ajoakusta, mikäli auto ei ole kytketty latauslaitteeseen.