Simuloinnissa märkätilojen asetusarvona käytettiin suunnitelmien mukaista huonelämpötilaa 22oC energiatehokkuusasetuksen 18 § mukaisesti. Muiden tilojen lämpötilana käytettiin energiatehokkuusasetuksen 10 § mukaista lämpötilaa 21oC. Muilta osin rakennus simuloitiin energiatehokkuusasetuksen ja energiatehokkuuden laskentaohjeen mukaisilla arvoilla, kuten tässä oppaassa on esitetty.

Mitoitus- Mitoitus- Käyttö- tuloilmavirta poistoilmavirta iImavirta- Kone Palvelualue Käyttötapa m³/s m³/s kerroin Pientalokone Koko rakennus Jatkuva 0.04 0.043 1 Tuloilman lämpötilasuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla 0.80 SFS-EN 308:n mukaan Tuloilman lämpötilasuhde 0.83 Poistoilman lämpötilasuhde 0.77 Tuloilmavirran suhde poistoilmavirtaan LTO:ssa 0.93 Huonelämpötila 21.0 °C Jäteilman

Mitoitus- Mitoitus- Käyttö- tuloilmavirta poistoilmavirta iImavirta- Kone Palvelualue Käyttötapa m³/s m³/s kerroin Pientalokone Koko rakennus Jatkuva 0.04 0.043 1 Tuloilman lämpötilasuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla 0.84 SFS-EN 308:n mukaan Tuloilman lämpötilasuhde 0.87 Poistoilman lämpötilasuhde 0.81 Tuloilmavirran suhde poistoilmavirtaan LTO:ssa 0.93 Huonelämpötila 21.0 °C Jäteilman

Uudisrakentamisessa on RakMk D3:n mukaisesti tehtävä kesäajan huonelämpötilan tarkastelu luokkien 2-8 rakennuksille dynaamisella laskentamenetelmällä. Tämä huonelämpötilatarkastelu on oma, tiettyjä tiloja koskeva erillistarkastelu, joka ei ole energiatodistuksen laatimista. Huonelämpötilan tarkastelusta ei automaattisesti seuraa, että rakennukseen tulee jäähdytys.

Uudisrakentamisessa on energiatehokkuusasetuksen mukaisesti tehtävä kesäajan huonelämpötilan tarkastelu luokkien 2-8 rakennuksille dynaamisella laskentamenetelmällä. Tämä huonelämpötilatarkastelu on oma, tiettyjä tiloja koskeva erillistarkastelu, joka ei ole energiatodistuksen laatimista. Huonelämpötilan tarkastelusta ei automaattisesti seuraa, että rakennukseen tulee jäähdytys.

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että oleskeluvyöhykkeen viihtyisä huonelämpötila voidaan ylläpitää käyttöaikana niin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti.

Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemalla lämpömäärällä tarkoitetaan sitä lämpömäärää, joka tarvitaan ilmanvaihdon ilmavirran lämmittämiseksi ulkoilman lämpötilasta huonelämpötilaan (asetus).

Tilojen lämmitysenergian kokonaistarve on tammikuussa D5/2012 kaava 3.2 (24) tammikuu 2 Korvausilman lämmittäminen huonelämpötilaan on osa tilojen lämmitysjärjestelmän energiantarvetta. 20 Taulukko 15.

Simuloinnissa märkätilojen asetusarvona käytettiin suunnitelmien mukaista huonelämpötilaa 22oC, joka oli asetettu rakentamismääräyskokoelman osan D2/2012 taulukon 1 mukaisesti. Muiden tilojen lämpötilana käytettiin rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 taulukon 2 mukaista lämpötilaa 21oC.

Jäähdytysenergian nettotarpeen ja kesäajan huonelämpötilan laskenta ei sisälly näissä ohjeissa kuvattuun laskentamenetelmään. Ne lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla dynaamisella laskentatyökalulla. 2.1.3 Tässä laskentamenetelmässä rakennus käsitellään yleensä yhtenä laskentavyöhykkeenä.