aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Vaikutus energiankäyttöön on lämmön talteenotolla varustetussa perusomakotitalossa n. 900 kWh/a ja ilman lämmön talteenottoa n. 1 100–1 500 kWh/a riippuen talon koosta ja asumistilanteesta. Neliasentoisessa ilmanvaihtokoneessa asentojen suositeltavat käyttötavat eri asumistilanteissa ovat seuraavat: Asento 1 • poissaoloasento, kun asunto on tyhjillään • huom!

.-15.10.2023 – Ministeri Mykkänen: ”Kannustan miettimään, miten omasta energiankäytöstä on mahdollista karsia turhat watit pois” Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi ympäristöministeriö haluaa muistuttaa energiansäästön merkityksestä tulevana talvena – ja myös sen jälkeen.

Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole, vaan valinta on tehtävä aina kohteen sekä kohteen energiankäytön ja tarpeiden mukaan. Tilalle voidaan laittaa esimerkiksi: maalämpö ilmavesilämpöpumppu pellettilämmitys sähkölämmitys kaukolämpö, siellä missä se on saatavilla. Monesti investointikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto tuo pienemmät energiakulut ja päinvastoin.

Tuomaala, Pekka: Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. Esitysaineisto, Julkisivuyhdistyksen tilaisuus 25.11.2008. http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari2/images/stories/File/energiaseminaari08/Tuomaala.pdf (viitattu 3.4.2017).