Pientalossa on öljylämmitys sekä painovoimainen ilmanvaihto, ja se on rakennuksena ilmeisen energiatehoton: pientalon E-luvuksi saadaan 510 kWh/(m2 a), ja se sijoittuu energiatehokkuusluokkaan G.

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. kuvaukset korjaustoimista, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu, pelletti, jne.).

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä

Tämän jälkeen tuloksena saatu ilmanvaihtokoneen E-lukulaskennan ja säävyöhykkeen I (ja II) mukainen ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde syötetään taulukkoon ”Ilmanvaihto” kukin ilmanvaihtokone omalle rivilleen. Taulukkoon ”Ilmanvaihto” tulee täyttää ilmanvaihtokoneiden suunnitelmien mukaiset ilmamäärät ja ilmanvaihtokoneiden käyttöajat.

Tämän jälkeen käyttötiloja vastaavat ilmanvaihtokoneen säävyöhykkeen I (ja II) mukaiset ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteet syötetään Excel-laskimen taulukkoon ”Ilmanvaihto” kolmelle eri riville. Tuloksena saadaan ilmanvaihtokoneen E-lukulaskennan ja säävyöhykkeen I (ja II) mukaiseksi poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi 52 %.

Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen siten, että olisi mahdollista saada mittaustieto esimerkiksi rakennuksen sähkönkulutuksesta jaoteltuna kuinka paljon siitä kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen.

Seuraavat rakennusosat ja tekniset järjestelmät on arvioitava: 1) ulkoseinät, ulko-ovet, ikkunat, yläpohja ja alapohja sekä muut rakenteet 2) lämmitysjärjestelmä 3) käyttövesijärjestelmä 4) ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä 5) valaistus 6) jäähdytysjärjestelmä 7) sähköiset erillislämmitykset 8) muut järjestelmät, joilla on vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen ANNETTAVAT MUUT

Tämän jälkeen tuloksena saatu ilmanvaihtokoneen E-lukulaskennan ja säävyöhykkeen I (ja II) mukainen ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde syötetään taulukkoon ”Ilmanvaihto” kukin ilmanvaihtokone omalle rivilleen. Taulukkoon ”Ilmanvaihto” tulee täyttää ilmanvaihtokoneiden suunnitelmien mukaiset ilmamäärät ja ilmanvaihtokoneiden käyttöajat.

Ilmanvaihtojärjestelmä: • Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä: esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto, tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla tai koneellinen poistoilmanvaihto. • Ilmanvaihtojärjestelmän ilmanvaihtokoneiden tulo- ja poistoilmavirrat • Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, SFP-luku: SFP-luku antaa lukuarvon sille, miten paljon sähkötehoa rakennuksen ilmanvaihto

Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään monikanavaista viestintää alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Viestintäyhteistyöllä toimeenpannaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.