Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.

Kouluttajat ja koulutusmateriaalit Koulutuksen järjestää kestävän kehityksen yritys Motiva Services Oy, jonka asiantuntijoilla on pitkä kokemus uusista energiaratkaisuista ja kestävästä energiankäytöstä. Kouluttajina toimivat johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki ja asiantuntija Nina Teirasvuo . Kouluttajina kuullaan myös muita alan asiantuntijoita.

Tulevia rahoitushakuja EU Horisontti -ohjelman Tehokas, kestävä ja inklusiivinen energiankäyttö teeman haut avautuvat 17.9.2024 ja hakuaika päättyy 21.1.2025 Ruokaviraston seuraava tukikierros yksityis- ja julkisoikeudellisille yhteisöille luonnonvara - ja ilmastoyhteistyöhankkeisiin sekä yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin on avoinna 1.10.2024–31.1.2025 Tulevia rahoitukseen

Seuranta Tavoite: Esittää energiankäytön seurannan merkitys sekä keinoja sen toteuttamiseksi.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon lisäksi taloyhtiön kannattaa kiinnittää muihinkin olosuhteisiin tai energiankäyttöön vaikuttavien tekijöiden, kuten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kuntoon, käyttövesiverkoston toimintaan sekä hanojen virtaamiin.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon lisäksi taloyhtiön kannattaa kiinnittää muihinkin olosuhteisiin tai energiankäyttöön vaikuttavien tekijöiden, kuten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kuntoon, käyttövesiverkoston toimintaan sekä hanojen virtaamiin.

Paikallisten energialähteiden osuus koko energiankäytöstä on 82%, kun se oli 81 % vuonna 2014. Vuonna 2019 paikallisten polttoaineiden osuus asettunee luokkaan 90 % uuden biotuotetehtaan johdosta. 27 Kuva 13.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö