H A N K K E E N S I D O S R Y H M ÄT Kunta, Simon Vesihuolto Oy, Rantakairan Sähkö, kesämökkiläiset. VA S T U U L L I S U U S Alueen rakentamismääräyksissä pyritään tukemaan uusinta tekniikkaa mm. lämmityksessä, materiaalien valinnassa yms.

Ympäristöministeriön asetus (1048/2017) rakennuksen energiatodistuksesta 2.2.8 Sähkö Valaistuksen ostoenergiankulutus lasketaan energiatehokkuusasetuksen 11 § mukaan myös tapauksissa, joissa otetaan huomioon rakennuksessa oleva tarpeenmukainen valaistus taikka laskennassa käytetään vakioitua käyttöä pienempiä valaistustehoja. 3.2 Ohjeet Valaistuksen tarpeenmukaisuuden huomioimiseen

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Lisäksi maininnan saa myös jotkin yksittäiset ajoneuvojen toimintaan liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi peräkärryn vetämiseen liittyvät rajoitteet monilla sähkö- ja hybridiautoilla. Kuva 11 Uusien käyttövoimaratkaisujen edistämisessä koettavat haasteet Avoimia kommentteja: ”Uusi tekniikka asettaa melkoisia haasteita korjausorganisaatiolle.

Käytännössä aina, kun voimalaitoksella on sähkön kehitystä, on edullisinta valita mahdollisimman alhainen höyryn siirtopainetaso. 19 Höyryputkiston painetason valinnan jälkeen tulee määritettäväksi putken koko. Valittaessa liian pieni putkikoko kasvaa siirron painehäviö ja höyryn painetasovaatimus nousee saman höyrymäärän siirtämiseksi putkistossa.

Tällaisia lähtötietoja ovat liikennepolttoaineiden mm. dieselin, sähkön, laivapolttoaineen yksikköhinnat ja CO2-päästöarvot, jotka esitetään esimerkkiraportin kohdassa 2.3.1, haluttaessa myös kohdan 4 alussa. 2.3.2 Yhteenveto raaka-aineiden kuljetuksista Raaka-aineiden ja/tai muiden tuotantohyödykkeiden yhteenvedossa kuvataan raaka-aine- ja hyödykekohtaisesti energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöjen

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön