Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy. Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten.

Esimerkiksi normitettu lämmönkulutus voi antaa liian korkean kulutuksen jonkin kuukauden ajalta. Kulutukset tarkastetaan ensisijaisesti energiayhtiöltä saatavien kulutuslukemien perusteella sekä lisäksi xxx Oy:n XXX-raportoinnin kautta.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20958 kWh/a ja kokonaisenergiankulutus pienenee noin 11 kWhE/(m2 a). Taulukko 32.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20771 kWh/a ja E-luku pienenee noin 8 kWhE/(m2 a). Rakennus säilyy edelleen energiatehokkuusluokassa D. Taulukko 32.

Suurin haaste hukkalämpöjen hyödyntämisessä on, että lämmönkäyttö on elintarviketeollisuudessa suhteellisen hajautettua: elintarviketeollisuus kokonaisuutena sisältää runsaasti erilaisia osaprosesseja, joiden yksittäinen lämmönkulutus on pientä. [7] Myös alatoimialojen välillä on merkittäviä eroja prosesseissa ja vaatimissa lämpötiloissa, ja yhtenäisten teknologisten ratkaisujen luominen

Tällöin rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 63204 kWh/a. Samalla rakennuksen jäähdytyksen ostoenergiankulutus kasvaa YM 176/2013 liitteen 1 kohdan 3 vaihtoehtoisen jäähdytystarkastelun mukaan 1785 kWh/a. Kokonaisenergiankulutus pienenee noin 13 kWhE/(m2 a). Taulukko 33.