Muu lämmitys on muilla tavoilla kuin LTO:lla ja PILP:llä tapahtuva lämmitys.

Suomen kannalta: olemassaoleviin rakennuksiin puuttuminen ongelmallista Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset ja automaatiojärjestelmät 1/2 (termit voivat muuttua vielä) • Säännölliset pakolliset tarkastukset nimellisteholtaan yli 70 kW:n • Lämmitysjärjestelmille sekä yhdistetyille lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmille • Ilmastointijärjestelmille ja yhdistetyille ilmastointi

Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista

336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

Myös asumismukavuus paranee, kun lämmitys ja ilmanvaihto toimivat juuri halutulla tavalla. Sähkön kulutusjoustosta tietoa kuluttajille ja taloyhtiöille Motiva on koonnut tietopaketin ja julkaissut kuusi videoanimaatiota sähkön kulutusjoustosta kuluttajille ja taloyhtiöille.

Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti. Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta velvoitteen saavuttamisessa. Komissio esittää kaikkien nykyisinkin käytössä olevien eri sektoreiden välisten ja sisäisten joustokeinojen säilyttämistä ja myös yhtä uutta joustoa.

. – Wattimaisteri-sivustolle on koottu käytännönläheisiä vinkkejä muun muassa vesi-, lämmitys- ja sähkölaskun pienentämiseen, Suur-Uski kertoo. Huikea säästöpotentiaali piilee muun muassa lämpimässä käyttövedessä, sillä vartin suihkuttelu päivässä maksaa pyöreästi 450 euroa vuodessa. Lisää säästöjä saa alentamalla huonelämpötiloja.