Siirry sisältöön

13 hakutulosta

Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a esitetään kuvassa 9.
Tällöin ilmastoinnin osuus kokonaisenergiankäytöstä voi olla yksi merkittävimmistä tekijöistä, kun otetaan huomioon tuloilman lämmitystarve sekä puhaltimien ja lämmönjakopiirien pumppausten sähkönkäyttö. Myös mahdollinen tilojen / prosessin koneellinen jäähdytys lisää ilmastoinnin energian kulutusta.
Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta kerrotaan lisää oppaan liitteessä 4. 30 30 Lämmityskausi Lämmityskausi Sisäilman eli poistoilman lämpötila Sisäilman eli poistoilman lämpötila 20 20 A - B: LTO:lla talteenotettu lämmitysenergia A: Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a 10 Lämpötila, °C Lämpötila, °C 10 0 Ulkoilman lämpötilan pysyvyys -10 B 0 B: Ilmanvaihdon lämmitystarve
Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta kerrotaan lisää oppaan liitteessä 4. 30 30 Lämmityskausi Lämmityskausi Sisäilman eli poistoilman lämpötila Sisäilman eli poistoilman lämpötila 20 20 A - B: LTO:lla talteenotettu lämmitysenergia A: Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a 10 Lämpötila, °C Lämpötila, °C 10 0 Ulkoilman lämpötilan pysyvyys -10 B 0 B: Ilmanvaihdon lämmitystarve
Lämmityskauden rajalämpötila Ulkolämpötila, jota matalammilla lämpötilan arvoilla rakennuksen tiloissa on lämmitystarvetta. Osateho Invertteri-säätöinen lämpöpumppu voi toimia osateholla lämmöntarpeen ollessa pienempi kuin lämpöpumpun tuottama suurin mahdollinen lämmöntuotto toimintalämpötilassa.
Lämmityskauden rajalämpötila Ulkolämpötila, jota matalammilla lämpötilan arvoilla rakennuksen tiloissa on lämmitystarvetta. Osateho Invertteri-säätöinen lämpöpumppu voi toimia osateholla lämmöntarpeen ollessa pienempi kuin lämpöpumpun tuottama suurin mahdollinen lämmöntuotto toimintalämpötilassa.
Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.
Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.
Normituslämmitystarvelukua (S17) käytetään apuna, jos halutaan verrata testivuoden lämmitystarvetta muiden vuosien tai paikkakuntien lämmitystarpeeseen. Selostus Testivuoden tunnittaiset säätiedot eri säävyöhykkeille on saatavissa esimerkiksi ympäristöministeriön wwwsivuilta. Pohjoinen (P) Luode (Lu) Koillinen (Ko) Länsi (L) Itä (I) Lounas (Lo) Kaakko (Ka) Etelä (E) Kuva L2.1.
Tuloilman lämmitysenergian tarve, joka tässä rakennuksessa merkitsee koneellisen poistoilmanvaihdon korvausilman lämmitystarvetta vaipan läpi ulkoa, on esitetty kuukausikohtaisesti eriteltynä taulukossa 15. Ilmanvaihdon ilmavirtoina käytetään rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 taulukossa 2 esitettyjä ilmavirtoja.