Toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet : kiinteistöt ja sähkönkulutus T ehdyt energiatehokkuustoimenpite et kiinteistöjen ja laitesähkön (toimistosähkö) osalta . Näitä voivat olla esimerkiksi t ehdyt energiakatselmukset tai v esikiertoisen patteriverkoston ja ilmastointijärjestelmien säädöt .

Todennäköistä on, että sähkönkulutus on näissä pääosin lämmityssähköä joten kulutus kesällä lienee pieni. Kiinteistökannalle, joka ei ole kaupungin omistama, on oletettu, että aurinkosähkön potentiaali on puolet pienempi asuinrakennusten osalta, noin 2.5 %.

Selvittäkää ensimmäiseksi, paljonko vuotuinen sähkönkulutus on. 2. Päättäkää, haluatteko ostaa sähkön ja alkuperätakuut yhdessä vai erikseen. – Kaikki sähkö uusiutuvaa vai osa? – Alkuperätakuut koko kulutukselle vai vain osalle? 3. Miettikää, mitä muita kriteereitä mahdollisesti haluatte asettaa toimittajille. – Esim. tietty tuotantomuoto, ympäristömerkintä. 4.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Konesaleille on tyypillistä, että sähkönkulutus pinta-alaa kohden on huomattavan suuri ja neliötehot ovat yli 1000 W/m2. Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet löytyvät useimmiten jäähdytyksen sekä sähkönjakelun toteutusratkaisuista.

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Kostuttimen sähkönkulutus on ollut vuonna 2004 arviolta 35 MWh/a. Mikäli kostuttimen kostutustehon lasku olisi huomattu heti kevättalvella 2004 ja kostutuspatruunat olisi vaihdettu uusiin, olisi kostuttimen sähkönkulutus ollut koko vuoden osalta arviolta 155 MWh/a.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Vuotuinen sähkönkulutus lasketaan kertomalla pumpun ottama teho mitoituspisteessä kyseisen tehon huipunkäyttöajalla. Esimerkiksi tarjoajalle 1: 127 kW· 6 500 h/a = 825 500 kWh/a Vuotuinen käyttökustannus lasketaan kertomalla käytetty sähkönkulutus sähkön hinnalla.